Study group – vertaisoppimisen käytäntö

Vertaisoppiminen on opiskelijoiden oppimista toisilta ja toisten kanssa niin formaalisti kuin informaalisti (Boud 2016). Vertaisoppimisen hyödyt ovat laajasti tutkittuja ja tunnistettuja korkeakoulussa (esim. Springer ym. 1999). Study group (SG) -ryhmä on vertaisoppimisen käytäntö Oamkissa. Study group toiminta (SG) on määritelty Oamkin oppaiden mukaan seuraavasti: ”Study group-opintopiiri (SG) on oppimisen tukemista, helpottamista ja tehostamista varten perustettu pienryhmä” (Laajala & Guttorm 2013a, 2; Laajala & Guttorm 2013b, 2;). Oppaiden mukaan SG-ryhmä toimii lähiopetuksen ja itsenäisen opiskelun tukena ja oppimista tehostavana vertaistuen ryhmänä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen SG -käytäntö edistää oppimista, opintojen etenemistä, yhteisöön kiinnittymistä ja työelämätaitoja. Tutkimuksen menetelmänä on kehittämistutkimus (design-based research), jonka tavoitteena on kehittää opetusta tutkimuspohjaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti ja todellisissa tilanteissa iteratiivisesti, systemaattisesti ja samalla joustavasti (Wang & Hannafin 2005). Aineisto on kerätty opettajien haastattelulla (2019, n = 6), opiskelijoiden kyselyllä (2019-20, n = 66) ja opiskelijoiden oppimistehtävällä (2021, n = 46). Aineistoja on analysoitu käyttäen laadullista sisällön analyysi ja tilastollisia menetelmiä.

Alustavien tutkimustulosten mukaan SG-ryhmät ovat toimiva vertaisoppimisen käytäntö niin opettajien kuin opiskelijoiden mukaan. Opettajat koordinoivat SG-toimintaa osana tuutorointia. Opettajien ja opiskelijoiden mukaan SG-käytäntö auttaa oppimisessa ja opintojen etenemisessä. Lisäksi SG-käytäntö auttaa ryhmäytymään ja tutustumaan toisiin opiskelijoihin. SG-käytännön kautta opitaan myös ryhmätyöskentelytaitoja ja muita työelämässä tarvittavia taitoja. Opettajat kokivat SG-käytännön haasteeksi ryhmätöiden suuren määrän, ryhmän jäsenten erilaisuuden ja aikatauluhaasteet. Opiskelijoilla haasteeksi nousi study group -ryhmien yhteisen työskentelyajan löytyminen, joka alustavien tulosten perusteella näytti ratkeavan kun ryhmien muodostamisvaiheessa huomioidaan opiskelijoiden ajankäyttömahdollisuudet. Tutkimusprosessin lopputuloksena rakentuu tulevaisuudessa Oamkin SG-malli ja siihen liittyvät käytännölliset suunnitteluperiaatteet, joiden perusteella vertaisoppimista voidaan edistää ja kehittää niin Oamkissa kuin laajemminkin korkeakoulukentällä.

SG-vertaisoppimisen käytäntö on olemassaoleva, toimiva ja kustannustehokas ohjausmuoto Oamkissa. SG-käytäntö auttaa, että kukaan opiskelija ei jää opinnoissaan yksin ja on siten tärkeä ohjausmuoto. Study group toimintaa kannattaa laajentaa kattamaan kaikki koulutusyksiköt ja hyödyntää sitä osana muita ohjausmuotoja. Toiminnan järjestäminen ja koordinaatio on tärkeää, sillä opiskelijat tarjoavat oma-aloitteista sosiaalista tukea vain harvoin (Väisänen ym. 2016) ja opiskelijat eivät osaa käyttää itsenäistä aikataulutetun opiskelun ulkopuolista aikaa opiskeluun (Money ym. 2017).

Hanna Alaniska KM, sosionomi (AMK), väitöskirjatutkija (LaY)

Oamk/Ammatillinen opettajakorkeakoulu

linkedin.com/in/hannaalaniska

Boud David. (2016). Introduction: making to move to peer learning. In Boud David. Sampson Jane. Cohen Ruth (Ed.), Peer learning in higher education : learning from & with each other (pp. 1-17). Routledge.

Laajala, T., & Guttorm, T. (2013a). Study group -opas opettajille : Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. http://www.theseus.fi/handle/10024/80645 

Laajala, T., & Guttorm, T. (2013b). Study group -opas opiskelijoille : Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. http://www.theseus.fi/handle/10024/80646

Money, J., Nixon, S., Tracy, F., Hennessy, C., Ball, E., Dinning, T., & Szameitat, A. (2017). Undergraduate student expectations of university in the United Kingdom: What really matters to them? Cogent Education, 4(1), 1301855. https://10.1080/2331186X.2017.1301855

Väisänen, S., Pietarinen, J., Pyhältö, K., Toom, A., & Soini, T. (2017). Social support as a contributor to student teachers’ experienced well-being. Research Papers in Education, 32(1), 41-55. https://10.1080/02671522.2015.1129643

Springer, L., Stanne, M. E., & Donovan, S. S. (1999). Effects of Small-Group Learning on Undergraduates in Science, Mathematics, Engineering, and Technology: A Meta-Analysis. Review of Educational Research, 69(1), 21-51. https://10.3102/00346543069001021

Wang, F., & Hannafin, M. J. (2005). Design-based research and technology-enhanced learning environments. Educational Technology Research and Development, 53(4), 5-23. https://10.1007/BF02504682