Opintosuoritukset ja arvioinnit

Tunnistamisessa jäsennät eri tavoin hankkimaasi osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että pystyt kuvaamaan ja osoittamaan osaamisesi. Opintovastaava tai opettaja(t) arvioi esittämäsi osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin. Tunnustaminen tarkoittaa virallista hyväksyntää osaamillesi. 

HOTissa osaaminen on voinut karttua ennen opintojasi tai opintojesi aikana muualla suoritetuista opinnoista, työkokemuksesta tai vapaa-aikaan liittyvistä toimista. HOTissa osaaminen hyväksytään pakollisina, vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina.

Korvaaminen tarkoittaa, että HOPSissa oleva opintojakso korvataan muualla tai Oamkissa aiemmin suoritetulla opinnolla, työssä tai vapaa-ajalla hankitulla osaamisella. Jos HOPSista ei löydy vastaavaa opintojaksoa, opinnot, työssä tai vapaa-ajalla hankittu osaaminen sisällytetään eli tuodaan sellaisenaan opintoihin. 

Opinnoilla hankittu osaaminen osoitetaan todistuksella. Tarvittaessa sitä täydennetään alla mainituilla tavoilla. Työssä tai vapaa-ajalla hankittu osaaminen voidaan osoittaa yhdellä tai useammalla alla mainituista tavoista 

• osaamista yksilöivä työtodistus 
• työnäyte 
• artikkelin kirjoitus 
• kirjallinen tuotos, esim. essee, raportti 
• video ja nauhoite 
• osaamisportfolio tai -päiväkirja 
• asiantuntijapuheenvuoro esim. opetuksessa 
• haastattelu 
• kirjallinen tai suullinen tentti 
• itsesi ideoima tapa 
• opinnollistaminen 

Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että hyödynnät opintoihisi osaamista, joka karttuu työssäsi tai vapaa-ajallasi. Opinnollistamisesta tehdään sovitun ohjaajan kanssa etukäteen suunnitelma, johon kirjataan tavoiteltu osaaminen ja sen laajuus opintopisteinä. 

Hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi (HOT) esitetään tiivistetysti kuviossa. Osaamisen osoittamistavan sovit opintovastaavan/opettajan kanssa. 

Opintovastaava tunnustaa osaamisen opintokokonaisuuksiin, yksittäisiin opintojaksoihin tai niiden osiin. Opettaja voi tunnustaa osaamisen yksittäiseen opintojaksoon tai sen osaan. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen päätös tai palaute täydentämisestä. Arvioinnin aikataulu noudattaa opintosuoritusten arviointimenettelyä. Osaamisen tunnustamisen jälkeen päivität HOPSin ja keskustelet siitä tarvittaessa opettajatuutorisi kanssa. Mikäli päätös on kielteinen, hankit osaamisen osallistumalla opetukseen. Myös  oikaisupyynnön tekeminen on mahdollista. 

Aikaisemmin hankittu ja muualla hankittava kieli- ja viestintäosaaminen voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa (HOT). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu osaamislähtöiseen ajatteluun. Ratkaisevaa on osaaminen, ei se tapa, miten ja missä tiedot ja taidot on hankittu. Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisensa tunnustamista riippumatta siitä, miten se on hankittu, jos osaaminen vastaa tutkinnon opintojaksojen osaamistavoitteita. 

Opiskelija voi edetä kielten ja viestinnän opinnoissa 

• osallistumalla opintojaksototeutuksille 
• hakemalla hyväksiluvun muussa korkeakoulussa suorittamiensa kieli- ja viestintäopintojen perusteella 
• osoittamalla näytöllä muualla kuin korkeakouluopinnoissa (esim. työssä tai vapaa-ajalla) hankkimansa Oamkin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisen kieli- ja viestintäosaamisen 
• hyödyntämällä opintojen aikana työssä karttuvan kieli- ja viestintäosaamisensa (työn opinnollistaminen). 

Jos opiskelija on suorittanut vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan ja laajuudeltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan. 

Jos muualla suoritetut opinnot ovat toiselta alalta tai laajuudeltaan pienemmät, on opintoja täydennettävä. Alakohtaisuuden vaatimus koskee toista kotimaista kieltä sekä vierasta kieltä mutta ei suomenkielistä viestintää. 

Aiemmin korkeakoulussa arvioitua opintosuoritusta ei arvioida uudelleen. Jos opinto on aiemmassa korkeakoulussa arvioitu käyttäen arviointiasteikon 1–5 sijasta kolmiportaista asteikkoa 1–3, arvosana muunnetaan asteikolle 1–5 seuraavasti: 

• tyydyttävät 1, 1+ Oamkin arvosanaksi 1 
• tyydyttävä 1,5 Oamkin arvosanaksi 2 
• hyvät 2-, 2, 2+ Oamkin arvosanaksi 3 
• hyvä 2,5 sekä erinomainen 3- Oamkin arvosanaksi 4 
• erinomainen 3 Oamkin arvosanaksi 5. 

Aiemmin korkeakoulussa sanallisesti arvioitu tyydyttävä opintojakson suoritus merkitään Oamkin arvosanaksi 2 ja hyvä suoritus arvosanaksi 4. 

Jos opiskelijan on täydennettävä aiempaa suoritustaan, lisänäyttö arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä. Opiskelijalle annetaan arvosana aiemman suorituksen arvosanan perusteella. Opettaja voi arvioida lisänäytön numeerisesti, jos opiskelijan osaaminen on näytön perusteella parempi kuin alkuperäisen suorituksen arvosana. Tällöin arvosana määräytyy näytön perusteella. 

Koska toisen kotimaisen kielen osaaminen on arvioitava sekä suullisen että kirjallisen taidon osalta, sen arvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita: 

• Jos edeltävä korkeakoulu ei ole merkinnyt toisen kotimaisen kielen taidosta erikseen suullisen ja kirjallisen taidon arviointia, hyväksiluvussa merkitään sama edeltävän korkeakoulun antama arvosana sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta. 
• Jos toisen kotimaisen kielen arviointi on aiemmassa korkeakoulussa kirjattu merkinnällä ”hyväksytty”, ”suoritettu” tai vastaavalla, opiskelijan tulee tehdä lisänäyttö suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta, joka arvioidaan numeerisesti. 

Aiemman tutkinnon opinnäytetyötä ei voida hyväksilukea suoritettavan tutkinnon opinnäytetyöksi. Aiemman tutkinnon opinnäytetyöllä voidaan kuitenkin hyväksilukea suoritettavan tutkinnon muita opintoja osaamistavoitteiden mukaisesti. 

Aiemmin korkeakoulussa arvioitua opintosuoritusta ei arvioida uudestaan. Jos hyväksiluettavan opintojakson/opintokokonaisuuden arvosana vastaa Oamkin numeerista tai sanallista arviointiasteikkoa, merkitään se sellaisenaan opiskelijan arvosanaksi. Perustelluista syistä voidaan käyttää hyväksytty-arvosanaa, vaikka aiemmat opinnot ovat arvoitu numeerisesti. 

• Esimerkki 1. Jos monella numeerisesti arvioidulla aiemmalla opinnolla haetaan hyväksilukua Oamkin yhteen opintoon, voidaan arvosanaksi merkitä hyväksytty (H)-arvosana. Vaihtoehtoisesti voidaan merkitä opintojaksojen laajuudet huomioiva numeerinen keskiarvo. 
• Esimerkki 2. Jos muualla suoritettu opintojakso on selvästi laajempi kuin hyväksiluettava opintojakso Oamkissa, käytetään kuitenkin aina numeerista arvosanaa. Halutessaan opiskelija voi osoittaa osaamisensa muulla kuin todistuksella ja saada paremman numeerisen arvioinnin. 

Jos opintojakso tai opintokokonaisuus on arvioitu muulla kuin Oamkissa käytössä olevilla arviointiasteikolla, arvosana merkitään opintojaksorekisteriin hyväksytty-arvosanalla. 

Vaihto- ja kaksoistutkinto-opiskelijoiden opintojen hyväksilukemisesta ja kv-harjoittelun suorittamisesta sovitaan etukäteen opiskelijan, lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun/harjoittelupaikan kesken. Saapuvien kaksoistutkinto-opiskelijoiden kotikorkeakoulussaan suorittamat opinnot hyväksiluetaan Oamkissa suoritettavaan tutkintoon opintovastaavan päätöksen mukaisesti. Jos kv-HOPS muuttuu opiskelijasta itsestään riippumattomista syistä, asiasta sovitaan opiskelijan, lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun kesken vaihdon kuluessa. Opiskelija esittää opintojen hyväksilukemista viipymättä vaihdon päätyttyä. Ulkomaan opintosuorituksissa muunnetaan ECTS-arvosanat vastaamaan numeerista asteikkoa ECTS-järjestelmässä käytössä olevan muuntotaulukon mukaisesti. Opiskelija esittää kv-harjoittelusta todistuksen ja harjoittelu rekisteröidään ulkomailla suoritetuksi harjoitteluksi. 

Hyväksiluetun opinnon arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksilukemismerkintää ei poisteta. 

Osaamisen osoittamisissa noudatetaan arviointiasteikkoa, joka on määritelty opetussuunnitelmassa. Perustelluista syistä voidaan käyttää hyväksytty-arvosanaa opetussuunnitelmasta poiketen. 

• Esimerkki 3. Mikäli työkokemuksella tai muulla kuin opinnoilla hankitulla osaamisella haetaan korvaamista, voidaan käyttää hyväksytty-arvosanaa Oamkin opetussuunnitelmassa olevan numeerisen arvioinnin sijaan, jos numeerinen arviointi ei ole tarkoituksenmukaista. 

Rekisteröidyt suoritukset näkyvät valtakunnallisessa tietovarannossa pysyvästi. Tarvittaessa osaaminen täydennetään uusimman opetussuunnitelman mukaan. 

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (A 1129/2014 § 2.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015). 

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (A 1129/2014 § 7). 

Osaamisen arviointikehikot vahvistaa vararehtori. Opintojaksokuvaus sisältää muun muassa osaamistavoitteet ja tiedot arvioinnista. Opiskelija osoittaa osaamisensa opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti. 

Osaaminen voidaan osoittaa henkilökohtaisesti, parina tai ryhmänä. Osaamisen osoittaminen voi toteutua useampana tehtävänä (esimerkiksi viikkotehtävät) tai laajempana suorituksena. Esimerkkejä arviointikäytänteistä ovat harjoitus- tai projektityö, osaamisportfolio tai -päiväkirja, aineistotentti, suullinen tai valvottu kirjallinen tentti, essee, video, työnäyte, posteri, käsitekartta, mindmap, kuva, raportti, referaatti, tiivistelmä ja automaattisesti tarkistettavat kysymykset. Edellä mainittuihin voi sisältyä itse- ja vertaisarviointia. 

Opiskelija saa osallistua niiden opintojen arviointiin, joihin hänet on hyväksytty. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijan tulee olla läsnäoleva opiskelija, kun hän osallistuu arviointiin. Opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä, kun hän osoittaa osaamistaan. Jos osaamisen osoittaminen toteutuu valvotusti, opettaja määrittää käytettävissä olevat välineet ja materiaalit. 

Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (L 1173/2014 § 37.) Myös avoimen opintopolun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija voi esittää hyväksilukemista edellä mainituilla periaatteilla. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintaperiaatteet vahvistaa vararehtori. 

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisestaan suullisesti tai kirjallisesti. Osaamisen arviointi mittaa opintojaksolle määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arviointi on tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa. 

Suorittamatta jäänyt opintojakso opiskellaan ja arvioidaan uusimman opetussuunnitelman mukaisesti. Jos opintojakson laajuus on muuttunut, henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään siten, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot. 

Jos opiskelijalla on osasuoritus/-suorituksia opintojaksosta, josta ei enää järjestetä toteutuksia, opiskelijan osasuoritus/-suoritukset merkitään opintojaksoksi, jonka laajuus on kokonaisluku. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään siten, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot. 

Avoimia ammattikorkeakouluopintoja tai tutkinnon osia erillisenä opintoina opiskelevien tulee tehdä opintojaksoon liittyvät suoritukset opintojaksolla annettuun määräaikaan mennessä. 

Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä käytetään jotain muuta kieltä. (L 932/2014 § 8.) Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai –kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai –kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015). Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä koulusivistyksensä kielellä. Tutkinto-ohjelman kieli ei vaikuta heidän kohdallaan kypsyysnäytteen kieleen. Ulkomailla tai koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä englannin kielellä. Mikäli opiskelijalla on perusteita poiketa edellä mainitusta, hän hakee muutosta opinnäytetyönsä tai kypsyysnäytteensä kieleen. Asiasta päättää osaamisalajohtaja opintovastaavan esityksestä osaamisalansa opiskelijoiden osalta. Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää osaamisensa osoittamisessa muuta kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä päättää osaamisalajohtaja opintovastaavan esityksestä osaamisalansa opiskelijoiden osalta. 

Arvioinnin toteuttamista voidaan tarkentaa vararehtorin antamalla ohjeella. 

Opintojakson arvosana on numeerinen asteikolla 0–5: 

• hylätty (0) 
• välttävä (1) 
• tyydyttävä (2) 
• hyvä (3) 
• erittäin hyvä (4) 
• kiitettävä (5) 

tai sanallinen asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0). Hyväksytty-taso on vähintään sama kuin läpäisy-taso välttävä (1). 

Opintojaksokuvauksessa määritellään käytettävä arviointiasteikko. Opintojakso voidaan arvioida useina toteutuksen osina. Toteutuksen osan tulee olla vähintään yhden opintopisteen laajuinen. Opintojaksosta annetaan kuitenkin yksi arvosana. Toteutuksen osat arvioidaan edellä mainitulla numeerisella tai sanallisella asteikolla. Jos saman opintojakson toteutuksen osia on arvioitu molemmilla arviointiasteikoilla, opintojakson arviointiasteikko määräytyy sen mukaan, kumpaa asteikkoa on käytetty yli puolessa opintojakson laajuudesta. Toteutussuunnitelmassa määritellään toteutuksen osien painoarvo. Opintojakson numeerisen asteikon arvosana muodostuu painoarvot huomioivasta toteutuksen osien keskiarvosta, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). 

Esimerkki 1. Malli-opintojakson laajuus on 5 op ja arviointiasteikko numeerinen asteikko 0–5. Malli-opintojaksossa osasuoritusten painoarvon määrää niiden laajuus. 

Osasuoritus I, 1 op, sanallinen asteikko hyväksytty -> varmistutaan hyväksytty-arvioinnin olemassa-olosta, mutta ei huomioida sitä opintojakson numeerisen asteikon arvosanaan 
Osasuoritus II, 1 op, numeerinen asteikko 5 -> painoarvo 1 op / (1 op + 3 op) 
Osasuoritus III, 3 op, numeerinen asteikko 2 -> painoarvo 3 op / (1 op + 3 op) 

¼ x 5 + ¾ x 2 = 2,75 -> Opintojakson arvosana on 3. 

Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä eli Diploma Supplementissa arvosanat ilmoitetaan seuraavasti: 

• 0 = Fail 
• 1 = Sufficient 
• 2 = Satisfactory 
• 3 = Good 
• 4 = Very good 
• 5 = Excellent 
• P = Pass 

Säädöksessä (A 1129/2014 § 7) mainittu kielitaito arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 (ks. tutkintosäännön mukainen rehtorin päätös opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta). 

Korkeakoulututkintoon sisältyvien kieliopintojen julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (ruotsi) arvioidaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä (A 481/2003 §:t 16–17, 19). Edellä mainittu arvosana hyvä vastaa numeerisen asteikon arvosanoja 4 ja 5 sekä arvosana tyydyttävä arvosanoja 1, 2 ja 3. Mikäli opintoihin kuuluu useampi kuin yksi opintojakso tai toteutuksen osia, eikä opintojaksojen/toteutuksen osien painoarvoa ole määritelty, arvosana muodostuu näiden opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Erinomainen kielitaito edellyttää, että opiskelijan koulusivistyskieli ja kypsyysnäytteen kieli on ruotsi (A 481/2003 § 15). 

Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 ja kypsyysnäyte sanallisella asteikolla hyväksytty (H)–hylätty (0). Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen ohjeet, jotka sisältävät arviointikriteerit, vahvistaa vararehtori. 
 

Opintojakson ja toteutuksen osan arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kolmen työviikon kuluessa arviointitilaisuudesta tai sovitusta suorituksen palautuspäivämäärästä. Mikäli opiskelija ei toimita suorituksiaan sovitusti, arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kuuden työviikon kuluessa. Mikäli arvioinnin tuloksia ei voida perustellusta syystä ilmoittaa mainitussa määräajassa, tiedotetaan tästä sekä uudesta ilmoittamisajankohdasta ennen määräajan päättymistä. Opiskelija voi ilmoittaa Koulutuspalvelut, Oamk-lähipalveluihin (study.oamk@oulu.fi), mikäli hän ei ole määräajan kuluessa saanut arviointia tai tietoa uudesta ilmoittamisajankohdasta. Arvioinnin tulosten julkistamisessa huomioidaan laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). 

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa (L 932/2014 § 37). Tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta opiskelijalle antaa arvioinnin tehnyt opettaja. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (L 932/2014 § 37.) 

Arvioija tallentaa opiskelijakohtaisesti tiedot opintojakson ja toteutuksen osan suorituksista opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kirjattavia tietoja ovat opintojakson/toteutuksen osan nimi, laajuus, arvosana, suorituspäivämäärä sekä arvioijan nimi. 

Mikäli opintojaksossa on toteutuksen osia, niiden yhteislaajuuden tulee vastata opintojakson kokonaislaajuutta. Kirjausmerkinnät tehdään jokaiseen toteutuksen osaan. Opintojakson kokonaisarvonasta vastaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja. 

Tutkintoa myönnettäessä Oamkissa suoritettuja opintoja ei poisteta opiskelijahallinto-ohjelmasta. Hyväksilukemisen merkintä voidaan poistaa opiskelijahallinto-ohjelmasta, jos opintojen myöhemmässä vaiheessa opiskelija opiskelee kyseisen opintojakson. Rekisteriin merkittyä numeerisen asteikon arvosanaa ei voida muuttaa sanallisen asteikon arvosanaksi. 

Opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana ensimmäisestä hylätystä arvosanasta. Opintovastaava päivittää tarvittaessa opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, mikäli opiskelija ei saa hyväksyttyä arvosanaa määräajassa. 

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa kerran. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana. Arvosanoista paras jää voimaan. 

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suorittelujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Ks. L 257/2015 § 57 ja Johtosääntö 16.3.2015, päivitetty 1.1.2023.) Tutkintolautakunnan toiminnalle on ohjesääntö (Ammattikorkeakoulun hallitus 9.2.2015 § 13). 

Opiskelussa vilppiä on mikä tahansa epärehellinen toiminta, jonka avulla opiskelija yrittää antaa väärän kuvan omasta ja/tai toisen osaamisesta pyrkimyksenä vaikuttaa opintosuorituksen hyväksymiseen ja sen arviointiin. Vilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla.

Plagiointi, sepittäminen ja vääristely ovat vilppiä (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta). Plagioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi toisen ihmisen ideoiden, ajatusten, tekstin, videon, ohjelmistokoodin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun, käännöksen tai keksintöjen kopiointia ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista ja/tai esittämistä ominaan. Plagiointi on epäeettinen ja/tai rikollinen teko, jossa hyvä tieteellinen käytäntö sivuutetaan. 

• muistiinpanojen, lähdekirjallisuuden tai muiden apuvälineiden käyttäminen (esimerkiksi puhelimen) tentissä silloin, kun niiden käyttämisestä ei ole sovittu 
• lunttaaminen toisen opiskelijan vastauksesta tentissä 
• keskusteluyritys tai keskusteleminen toisen opiskelijan kanssa tentin aikana 
• toisen opiskelijan esseen tai harjoitustyön kopioiminen ja käyttäminen omana opintosuorituksena 
• opintosuorituksen ostaminen toiselta opiskelijalta tai muulta ulkopuoliselta taholta 
• opintosuorituksen tekeminen, esimerkiksi tenttiin osallistuminen tai harjoitustyön tekeminen toisen opiskelijan puolesta ja 
• oman harjoitustyön tai vastaavan antaminen toisen opiskelijan käyttöön tietäen, että tämä esittää sen omana suorituksenaan 

Opettajan/tentin valvojan tehtävänä on puuttua vilppiin sellaisen havaitessaan. Hänellä on harkittavana tilanteen mukaan kaksi toimintamahdollisuutta 1) suullinen huomautus tai 2) vilppitapauksen dokumentointi ja toimittaminen tutkittavaksi. Suullinen huomautus voidaan antaa esimerkiksi 

• keskusteluyrityksestä tentissä toisen opiskelijan kanssa. Tällöin opiskelijaa kehotetaan lopettamaan keskustelu ja ilmoitetaan, että opiskelijan tulee noudattaa tenttitilaisuutta koskevia sääntöjä. 
• lähdeviitteen merkitsemättä jättämisestä. Tällöin opiskelija ohjataan työskentelemään hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden mukaisesti. 

Jos tentissä huomataan ilmeinen vilppi tai vilpin yritys, opiskelijan tenttisuoritus keskeytetään. Tentin keskeyttäminen ja sen syy ilmoitetaan johtavalle koulutusasiantuntijalle (Koulutuspalvelut, Oamk-lähipalvelut). Tentin jälkeen havaittu vilppi tai muussa osaamisen osoittamisessa havaittu vilppiepäily perusteluineen ilmoitetaan johtavalle koulutusasiantuntijalle. Vilppitapaus toimitetaan tutkittavaksi viikon kuluessa siitä, kun epäily tuli tietoon. Opettaja/tentin valvoja ei itse lähde selvittämään asiaa eteenpäin opiskelijan kanssa. 

Jos opiskelija havaitsee tai epäilee toisen opiskelijan syyllistyneen vilpilliseen toimintaan, hän voi ilmoittaa viikon kuluessa asiasta kyseisen opintojakson opettajalle, tentin valvojalle tai johtavalle koulutusasiantuntijalle. Ilmiantoa ei voi tehdä anonyymisti, mutta ilmianto käsitellään aina luottamuksellisesti. Nimettömiä ilmiantoja ei tutkita. Opiskelijalta pyydetään tarvittaessa tarkempi selvitys hänen havaitsemastaan toisen opiskelijan vilpillisestä toiminnasta. 

Muun henkilön esittämä vilppiepäily ohjataan johtavalle koulutusasiantuntijalle. Vilppiepäily tulee yksilöidä. Esimerkiksi jos epäillään plagiointia hyväksytyssä opinnäytetyössä, tulee osoittaa, mistä lähteestä on plagioitu ja osoittaa yhteydet opinnäytetyön tekstin ja lähteen välillä. 

Vilppiepäilyt tutkitaan aina. Johtava koulutusasiantuntija ilmoittaa välittömästi vilppiepäilystä osaamisalajohtajalle. Tutkinta tapahtuu siinä yksikössä, jonka järjestämään opetukseen vilppiepäily liittyy. 

Opiskelijan opintosuorituksen arviointi ja mahdollinen tutkinnon hakemisen prosessi keskeytetään, kunnes vilppiepäily on tutkittu. Vilppitutkinta voidaan käynnistää myös sen jälkeen, kun opintosuorituksen hyväksymisestä on jo tehty päätös, mikäli epäily vilpistä herää vasta tässä vaiheessa. 

Valmistuneen opiskelijan osalta tutkitaan opinnäytetyöhön liittyvät vilppiepäilyt. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-menettelyohjeen mukaisesti. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan tämän päätöksen mukaisesti. 
 
Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023, Hyvä tieteellinen käytäntö: ”Perustutkintojen [ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto] opintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä HTK-loukkausepäilyjä ei kuitenkaan käsitellä HTK-ohjeen kuvaamassa prosessissa vaan korkeakoulujen sisäisten prosessien ja ohjeistusten mukaisesti.” 

Johtava koulutusasiantuntija ilmoittaa opiskelijalle/valmistuneelle vilppiepäilystä ja pyytää häneltä kirjallisen vastineen. Vastine käsitellään kokouksessa, johon johtava koulutusasiantuntija on kutsunut opiskelijan/valmistuneen, opettajan ja osaamisalajohtajan. Kokous on viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun vilppiepäily on toimitettu tutkittavaksi. Määräaika voi olla pidempi, jos vilppiepäilyn tutkiminen, asianomaisten tavoittaminen, opettajan vapaajakso tai valmistuneen opiskelijan yhteystietojen selvittäminen sitä edellyttävät. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti viimeistään viisi työpäivää ennen kokousta. 

Jos vilppiepäilyn selvittämisen yhteydessä on syytä epäillä, että useampi opiskelija on tehnyt vilppiä yhdessä, esimerkiksi opiskelija on käyttänyt toisen opiskelijan tuotosta omanaan tämän luvalla tai yksilöllinen opintosuoritus on tehty vastoin ohjeistusta ryhmätyönä, asia tutkitaan kaikkien opiskelijoiden osalta vilppiepäilynä. 

Opiskelijan kirjallisen vastineen puuttuminen ja opiskelijan kokoukseen osallistumattomuus katsotaan vilpin myöntämiseksi. Vilppiepäilyn tutkinnan jälkeen osaamisalajohtaja tekee päätöksen toteen näytetystä vilpistä tai vilppiepäilyn raukeamisesta. Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua tutkintolautakunnalta edellä mainittuun päätökseen. 

Osaamisalajohtajan päätökseen dokumentoidaan vilppiepäilyn synty, käsittely ja kuulemistilaisuuden lausumat. Päätöksen liitteenä on opiskelijan kirjallinen vastine, jos se on ollut käytettävissä. Päätös tiedotetaan asianosaisille. Osaamisalajohtajan päätös arkistoidaan. 

Mikäli osaamisalajohtaja harkitsee vilpin vakavuuden erityiseksi, hän vie asian rehtorin käsiteltäväksi. 

Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (L 932/2014 § 39). 

Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos hän menettelee vilpillisesti (L 932/2014 §:t 38–39). 

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, ammattikorkeakoulun hallitus voi erottaa hänet ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (L 932/2014 §:t 38–39). 

Päätökseen kirjallisesta varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee käsitellä kiireellisenä. (L 932/2014 § 58.) Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (L 932/2014 § 59). Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla (L 932/2014 § 60).