CANEMURE – Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland

tiedote (C) Suomen ympäristökeskus Syke

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2021 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Vaikka lämmitystavoissa tapahtui edelleen siirtymää vähähiilisiin ratkaisuihin, myönteistä päästökehitystä hidasti etenkin edellisvuotta suurempi rakennusten lämmitysenergian kulutus.

Suurimmat päästövähenemät saavutettiin tieliikenteessä, missä kehitystä on ajanut nestemäisten liikennepolttoaineiden (moottoribensiini ja diesel) bio-osuuden kasvu. Myös kokonaisajosuorite laski hieman edellisvuodesta.

Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin viisi prosenttia energiankulutuksen kasvaessa 15 prosenttia. Kaukolämmön tuotannon päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat noin yhdeksän prosenttia.

Kulutetun sähköenergian määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia, mistä johtuen sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita jouduttiin käyttämään enemmän. Täten myös sähköntuotannon ominaispäästökerroin kasvoi hieman edellisvuodesta.

”Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen maailmanlaajuisen pandemian pysäyttäessä yhteiskunnan normaaleja toimintoja, mutta vuosi oli myös hyvin lämmin. Edellisvuoteen verrattuna vuosi 2021 oli puolestaan selkeästi kylmempi, ja koronan alkushokista oli jo alettu palautua”, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja jätesektorin osuus kokonaispäästöistä oli 4,5 prosenttia vuonna 2021. Jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet erityisesti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamisella ja kaatopaikkakaasun talteenotolla.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen (f-kaasut) päästöt laskivat seitsemän ja maatalouden päästöt hieman reilun prosentin edellisvuodesta.

Päästöjen jakauma eri sektoreiden välillä pysyi suhteellisen muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2021 tulokset osoittavat, että suurimmat päästösektorit, joihin myös merkittävimpiä päästövähennystoimia tulisi kohdistaa, ovat tieliikenne (27 %), maatalous (20 %), kaukolämmön kulutus (14 %) ja sähkönkulutus (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 12 %).

Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin. Suhteellisesti asukaskohtaiset päästöt vähenivät kuitenkin eniten pohjoisissa maakunnissa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen (mm. maatalousvaltaisuus), maantieteellisten ominaisuuksien (etäisyydet ja yhdyskuntarakenne), sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot. Myönteinen päästökehitys on havaittavissa pitkällä aikavälillä. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa, yhteenlaskettuna 27,7 prosenttia vuosina 2005–2021.

Laskelmat ja menetelmäkuvaus ovat saatavissa hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla.

 Alkuvuodesta 2023 julkaistut kunta- ja maakuntakohtaiset kulutusperäiset päästöt täydentävät jo olemassa olevaa laskentadataa ja tuovat uuden näkökulman päästökehityksen tarkasteluun. Tutustu kulutusperäiseen päästölaskentaan Suomen ympäristökeskuksen hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla

Pohjois-Pohjanmaalle on laadittu vuoteen 2030 saakka ulottuva ilmastotiekartta, joka kokoaa maakunnan mahdollisuudet ja tahtotilan kohti vähähiilisempää maakuntaa. Maakunnan ilmastotavoitteet rakentuvat tutkittuun tietoon ja laajan asiantuntijaverkoston kuulemiseen. Tiekartassa on huomioitu alueen erityispiirteet ja voimassa olevat ohjelmat, kuten Liikennejärjestelmäsuunnitelma2040, Alueellinen metsäohjelma ja Maaseutuohjelma. 

Tiekartta laadittiin laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tiekartan valmistelussa on kuunneltu alueen asiantuntijoiden ajatuksia ja mielipiteitä kolmessa työpajassa keväällä 2020. Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin maakunnan tämänhetkistä tilannetta ilmastonäkökulmasta. Toinen työpaja keskittyi ilmastotyön tavoitteiden asettamiseen. Kolmannessa työpajassa etsittiin mahdollisia ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämismahdollisuuksiin. Työpajoihin osallistui yhteensä 210 henkilöä; asiantuntijoita, eri organisaatioita ja yrityksiä sekä kansalaisia. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus hyväksyi tiekartan 15.2.2021. Ilmastotiekartan toimenpiteitä viedään eteenpäin monimuotoisessa yhteistyössä. Kestävillä päätöksillä luodaan hyvinvointia ja mahdollisuuksia niin asukkaiden, elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta. 

Ilmastotiekartan laatimisen vetovastuussa oli Pohjois-Pohjanmaan liiton POPIlmasto -hanke yhteistyökumppaninaan Canemure -hanke.

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan päivitystyö aloitettiin helmikuussa 2023. Päivitystyö oli tarpeen, koska kahdessa vuodessa maailmassa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tapahtunut ilmastotyönkin osalta merkittäviä muutoksia. Ilmastotiekartan päivityksestä vetovastuussa oli Canemure -hanke.

Ilmastotiekartta 2.0 on nyt julkaistu, tutustu päivitettyyn ilmastotiekarttaan!