Opinnäytetyön alussa

• perehtyy opinnäytetyön ohjeisiin
• hankkii ja hyväksyttää opinnäytetyön aiheen
• sopii hankkeistetusta opinnäytetyöstä Oamkin ja toimeksiantajan kanssa
• laatii suunnitelman opinnäytetyöstä
• laatii aikataulun opinnäytetyöntekemiseen, seuraa ja tarvittaessa tarkistaa sitä
• mikäli teet opinnäytetyösi ryhmässä, sovittehan etukäteen pelisäännöt ja työnjaon
• pitää yhteyttä ohjaajiin sovitulla tavalla ja neuvottelee mahdollisista työn muutoksista heidän kanssaan
• hyväksyttää ohjaavalla opettajallaan ulkoiseen jakeluun toimitettavat aineistot, esimerkiksi kyselylomakkeet
• osallistuu mahdolliseen seminaarityöskentelyyn
• vastaa työn tuloksista
• dokumentoi työn raportointiohjeiden mukaisesti
• arvioi opinnäytetyönsä ja opinnäytetyöprosessinsa
• pyytää palautteen opinnäytetyöstä toimeksiantajalta
• toimittaa valmiin opinnäytetyön liitteineen opettajille ja raportoi hyväksytyn opinnäytetyön Theseukseen
• kirjoittaa kypsyysnäytteen

• vastaa opinnäytetöihin liittyvistä käytänteistä
• hyväksyy opinnäytetyön aiheen ja suunnitelman
• nimittää ohjaavat opettajat
• allekirjoittaa opinnäytetyön yhteistyösopimuksen
• järjestää mahdolliset opinnäytetyöseminaarit
• ohjaa oppimisprosessia ja eettisiä ratkaisuja sekä auttaa ongelmakohdissa sovituissa ohjauskeskusteluissa, ohjaajan vastaanottoaikoina ja mahdollisissa seminaaritilaisuuksissa
• tiedottaa opiskelijaa ja toimeksiantajaa, miten toimitaan, jos opinnäytetyön tausta-aineistoon sisältyy luottamuksellista materiaalia
• arvioi opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen

Kirjasto tarkistaa opinnäytetyön kuvailutiedot ennen sen siirtämistä Theseukseen.

• osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa
• allekirjoittaa opinnäytetyön yhteistyösopimuksen
• edistää opinnäytetyön etenemistä antamalla opiskelijan tarvitsemia tietoja ja aineistoja sekä ohjaa opinnäytetyötä toimeksiantajaorganisaation näkökulmasta
• antaa kirjallisen palautteen opinnäytetyöstä

Johdanto

• Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheenvalinnan taustaa ja opinnäytetyön näkökulma, tarkoitus, tehtävä sekä käytetyt menetelmät lyhyesti. Siinä mainitaan keskeiset käsitteet ja lyhyesti opinnäytetyön viitekehys eli tietoperusta.
• Perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä, sen hyötyä toimeksiantajalle tai ammattialalleen sekä merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle.

Tietoperusta, teoria

• Kuvataan opinnäytetyössä käytetty tietoperusta ja sen soveltaminen käytäntöön. On tärkeää, että näiden asioiden välille löytyy yhteys.

Kehittämis-/tutkimustehtävän kuvaus, empiria ja prosessi

• Kuvataan aineisto ja menetelmät sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden.
• Kehittämis-/tutkimustehtävä on raportin olennaisin ja laajin osa, koska siihen rakentuvat tulokset ja johtopäätökset. Se otsikoidaan opinnäytetyön sisällön ja luonteen mukaan.

Tulokset ja johtopäätökset

• Opinnäytetyön tulokset ja tuotokset julkaistaan eri tavoin riippuen kehittämis-/tutkimustehtävästä. Myös tulosten jäsentely voidaan tehdä eri tavoin. Yksi suositeltava tapa on kertoa keskeiset tulokset kysymyksittäin, jotka on esitetty tehtävänasettelussa.
• Johtopäätökset tehdään opinnäytetyössä saaduista tuloksista ja niitä tarkastellaan suhteessa kehittämis-/tutkimustehtävän lähtökohtiin. Johtopäätöksissä reflektoidaan käytettyä tietoperustaa empiriaan. Johtopäätökset osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.
• Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.

Pohdinta

• Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen suorittamista sekä eettisiä kysymyksiä. Työn tuloksia verrataan tehtävänasettelussa esitettyihin kysymyksiin ja pohditaan uusia esiin tulleita kysymyksiä.
• Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään kehittämis-/tutkimustehtävästä.

Lähteet

Liitteet

Artikkelimuotoinen raportointi soveltuu opinnäytetöihin, joiden aihe on alalle erityisen ajankohtainen tai tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa enemmän näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Ammatillisia tai tieteellisiä artikkeleita, joissa esitetään tutkimus- tai kehittämistyön tuloksia, voi olla yksi tai useampia. Mahdolliset julkaisukanavat valitaan ohjauskeskustelussa ammattialan ja työn luonteen mukaan. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, on pystyttävä selkeästi esittämään, mikä on opinnäytetyön tekijän oma, itsenäinen osuus. Opinnäytetyöhön sisällytetään artikkelien lisäksi raportissa Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta -osio.

Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta

• Määritellään artikkelin/artikkeleiden tavoitteet, tietoperusta ja menetelmät sekä arvio julkaisun/julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä julkaisemisen aikaan. Varsinaiset tulokset jätetään artikkeliin, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeleita on useampia, esitellään, miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat.
• Jos artikkelin kirjoittajia on useita, heidän osuutensa eritellään selkeästi opinnäytetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja käsikirjoituksen kirjoittamisessa.

Artikkeli(t)

• Artikkeli(t) kirjoitetaan julkaisukanavan edellyttämin ohjeistuksin ammattilehden asiantuntija-artikkelina (D), Oamkin tutkimus- ja kehitystyön julkaisuna Oamk Journalissa (D), tieteellisenä vertaisarvioituna artikkelina (A), tieteellisenä vertaisarvioimattomana artikkelina (B) tai muuna soveltuvana julkaisuna (E). A- ja B-julkaisuluokissa riittää yksi artikkeli. D- ja E-julkaisuluokissa edellytetään enemmän kuin yksi. Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan ja tulosten on oltava ennalta julkaisemattomia. Julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta.
• Jos opiskelijoita on useampia, heidän nimensä merkitään aakkosjärjestyksessä. Ohjaaja merkitään viimeiseksi kirjoittajaksi.
• Artikkelin käsikirjoitus voidaan hyväksyä opinnäytetyöksi ennen sen julkaisemista. Tällöin Theseukseen tallennettavassa opinnäytetyössä mainitaan julkaisukanava, johon artikkelia on tarjottu. Artikkelin tuloksia tai artikkelikäsikirjoitusta ei tallenneta Theseukseen, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia.
• Mikäli artikkeli(t) on julkaistu ennen opinnäytetyön Theseukseen tallentamista, merkitään raporttiin artikkelin bibliografiset tiedot.

Lähteet

Liitteet

Portfoliomainen raportointi sopii opiskelijalle, jolla on vahva sitoutuminen alaan. Opiskelija kokoaa yhteen opintojen aikana tai mahdollisesti alan osaamisen kannalta perusteltujen edellytysten täyttyessä jo aiemmin tai opintojen ulkopuolella laatimia tuotoksia. Tuotosten ei tarvitse olla kirjallisia, mutta ne on pystyttävä dokumentoimaan. Eri tuotokset yhdistetään toisiinsa tietoperustan avulla, jolloin opinnäytetyö muodostuu tästä kokonaisuudesta. Työtä varten määritellään ja laaditaan tutkimusongelmat/-kysymykset ja valitaan tutkimusmenetelmät.

Johdanto

• Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.

Valitun teeman tietoperusta

• Esitellään valittua teemaa ja tuotoksia yhteen sitova tietoperusta: mitä tiedetään teemasta aikaisemmin eli perehdytään ja hyödynnetään tutkimuksia, katsauksia ja suosituksia.

Portfoliotuotosten esittely

• Kuvataan ja analysoidaan tuotokset sekä jokaiseen tuotokseen liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä tuotosten hyödynnettävyys.
• Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Lisäksi kuvataan tuotosten kytkeytyminen tietoperustaan ja työelämään.

Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta

• Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti portfolio-opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.

Lähteet

Liitteet

Päiväkirjamuotoinen raportointi sopii tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä olevalle opiskelijalle. Päiväkirjan lisäksi raportissa on tietoperusta, joka sisältää kehitysnäkökulman valittuun teemaan/teemoihin. Päiväkirja voidaan kirjoittaa esimerkiksi teemoittain tai viikkotasolla. Työ sisältää opiskelijan reflektointia, ideointia sekä johtopäätöksiä.

Johdanto

• Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.

Nykytilanteen kuvaus

• Esitellään yritys ja työympäristö.
• Jäsennetään työpaikan sidosryhmät ja niiden intressit.
• Kuvataan työpaikan osaamisvaatimukset.
• Kuvataan oma työtehtävä ja siinä tarvittava osaaminen.
• Kuvataan ja perustellaan oman ammatillisen kehittymisen vaihe ja kehittymistarpeet.
• Kuvataan valittu teema ja tarvittava tietoperusta: keskeiset teoreettiset ja ammatilliset käsitteet perustuen tutkimuksiin, katsauksiin ja suosituksiin.

Tarkoitus ja tavoitteet

• Täsmennetään tutkimusongelmat-/kysymykset sekä työn tarkoitus ja oppimistavoitteet.
• Päiväkirjan aikaväli
• Päiväkirjaraportointitavan suunnitelma (teemoittain, viikoittain ja/tai päivittäin)
• Päiväkirjaraportoinnin sisällön suunnitelma (kehittämisideat)

Työtehtävien kuvaus ja oppiminen päiväkirjamerkintöinä

• Kuvataan työssä ilmenneitä asioita tietoperustaan peilaten.
• Tuodaan esille hyviä toimintamalleja kyseisten tilanteiden kehittämiseksi tietoperustaan peilaten.
• Arvioidaan eri toimintamalleja, perustellaan niiden soveltuminen omaan työhön tai kehitetään vaihtoehtoinen toimintamalli.

Pohdinta

• Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.

Lähteet

Liitteet