Yhteiskuntavastuuraportti 2020
Olemme korkeakouluyhteisönä sitoutuneet toiminnassamme vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys on sosiaalista ja kulttuurista, taloudellista ja ekologista vastuullisuutta. Kestävä kehitys on myös osa jokaisen opiskelijamme opintopolkua ja meidän kaikkien kampusarkea. Toimintaamme ohjaavat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -linjaukset. Peilaamme toimintaamme myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raporttimme mukailee GRI-standardia (Global Reporting Initiative).
Vastuullisuus on tekoja
Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan kestävän kehityksen edistämistä organisaatiossa. Sen noudattamisesta on muodostunut merkittävä maineeseen ja kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Lisäksi se on herättänyt julkista keskustelua.
Olemme eläneet varsin poikkeuksellisia aikoja eikä entiseen maailmaan ole enää paluuta. Vastuullisuuttamme on haastettu uudella tapaa – myös kykyämme sietää epävarmuutta. Selvitäksemme eteenpäin nopeasti muuttuvassa maailmassa on hyvä, että luomme vastuullisuutta edistäviä yhteisiä pelisääntöjä ja noudatamme niitä. Yhdessä voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta
Teemme vastuullisuusraporttia kuudetta kertaa. Olemme oppineet vastuullisuudesta yhä enemmän ja enemmän – myös tekemään sitä näkyväksi kertomalla siitä, miten vastuullisuus näkyy meidän ydintoiminnoissa.
Korkeakouluna toimimme vastuullisesti ja olemme suunnannäyttäjä. Oamk rakentaa kestävää tulevaisuutta teko kerrallaan!
Heidi Fagerholm
Rehtori, toimitusjohtaja
Opiskelijakyselymme mukaan 81 % AMK-opiskelijoista ja 93 % YAMK-opiskelijoista on opintoihinsa tyytyväisiä. Myös alumnimme ovat uraseurantakyselyn perusteella tyytyväisiä tutkintoonsa työmarkkinoilla.
Kehitämme droonitoiminnasta uutta liiketoimintaa. Olemme mukana useassa droonitoimintaa edistävässä hankkeessa, kuten esimerkiksi FUAVEssa, jossa kehitämme droonien testialueita kuudelle paikkakunnalle ympäri Suomea. Ensimmäinen testialue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.
Olemme tehneet Kestävä ja vastuullinen kampusarki 2025 -toimenpideohjelman yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoitteenamme on pienentää hiilijalanjälkeämme 50 % vuoteen 2025 mennessä.
Vastuullisuus on tärkeä elementti sijoituskohteitamme valittaessa. Vastuullisuudella tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä näkökulmia ja näitä mitataan jatkuvasti riippumattoman tutkimusyhtiön toimesta
Loimme valoa pimeyden keskelle marraskuussa 2020 ja toteutimme 360 o’ clockin tanssin, musiikin ja visuaalisen viestinnän keinoin. Koronapandemiatilanteen vuoksi perinteinen Lumo Light Festival ei toteutunut, mutta järjestimme teoksen kampuksellamme Linnanmaalla, jossa se oli koettavissa kokonaan ulkona.
Aloitimme toukokuussa uuden webinaarisarjan ”Yhdessä muutamme maailmaa”, jossa tuomme esille oululaista sidosryhmäyhteistyötä, kansainvälisiä menestystarinoita sekä Oamkin roolia osaavan työvoiman kouluttamisessa.
Uusi Kielikeskuksemme tarjoaa kielten ja viestinnän opetusta sekä kehittää kansainvälistymisen edellytyksenä olevaa kielten, kulttuurien ja vuorovaikutuksen osaamista sekä opiskelijoidemme että henkilökuntamme tarpeisiin.
Sosiaalisessa ja kulttuurisessa vastuussa luomme hyvinvointia ja kestävää osaamista
Opiskelijakyselymme mukaan 74 % AMK-opiskelijoistamme ja 88 % YAMK-opiskelijoistamme on tyytyväisiä opetukseemme. Koulutuksemme myös vastaa työelämän tarpeita, sillä uraseurantakyselyn mukaan 85 % vastanneista oli tyytyväinen tutkintoonsa työuransa kannalta. Suurin osa meiltä valmistuneista jää myös Pohjois-Suomeen töihin. Meiltä valmistuvat osaavat toimia työssään vastuullisesti, sillä kestävä kehitys on integroitu opetukseemme, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhömme sekä koko korkeakoulumme arkeen. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että reagoimme nopeasti työelämän muuttuviin tarpeisiin, kuten esimerkiksi kouluttamalla lisää sairaanhoitajia.
Käsittelemme sosiaalista ja kulttuurista vastuutamme koulutuksen, tki-työn, taiteellisen toiminnan sekä yhteisöllisyyden näkökulmasta.
Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Kestävä kehitys mukana joka koulutuksessa
Koulutamme asiantuntijoita, jotka osaavat toimia vastuullisesti ja kestävästi. Kestävä kehitys on ollut yksi yhteiseksi sovittu osaamisalue opetussuunnitelmissamme jo kymmenen vuoden ajan. Se on integroitu osaksi opintoja, minkä lisäksi on opintojaksoja, joissa keskitytään kokonaan vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Tuemme kestävän kehityksen opetusta ja oppimista, jotta jokainen ammattikorkeakoulusta valmistunut opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat ja osaa edistää kestävää kehitystä työssään ja yhteiskunnassa. Näkökulmina koulutuksessa ovat muun muassa tiedon vastuullinen tuottaminen ja kiertotalouden mahdollisuudet, joilla kehitetään yhteiskunnallisia palveluita.
Keräämme opiskelijoiltamme palautetta säännöllisesti esimerkiksi vuosittain järjestettävällä opiskelijakyselyllä. Tammi–helmikuussa 2021 toteutettuun kyselyymme vastattiin ennätyksellisen paljon. Opiskelijakyselyn mukaan 74 % AMK-opiskelijoistamme ja 88 % YAMK-opiskelijoistamme on tyytyväisiä opetukseemme. Opintojen työelämälähtöisyyteen tyytyväisten osuus AMK-opiskelijoista on 79 % ja YAMK-opiskelijoista 86 %. Opintoihinsa kokonaisuudessaan tyytyväisiä on 81 % AMK-opiskelijoista ja 93 % YAMK-opiskelijoista.
Vuosittain toteutettavasta valtakunnallisesta uraseurannasta saamme tietoa meiltä valmistuneista ja heidän työuristaan. Syksyllä 2020 toteutetun kyselyn mukaan meiltä vuonna 2015 valmistuneista 85 % on tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. He myös työllistyvät hyvin, sillä vastanneista valmistumishetkellä vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 66 % ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen 83 %. Lisäksi vastaajista 87 % on tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Kyselyssä selvitettiin aiempaa tarkemmin YAMK-tutkinnon vaikutusta vastaajien työuraan. Erinomainen tulos oli se, että 83 % koki ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen parantaneen heidän asemaansa työmarkkinoilla.
Taloustutkimus selvitti loppuvuodesta 2020, millaisena vuonna 1. vuoden opiskelijamme ovat kokeneet rekrytointimarkkinointimme. Suositteluhalukkuutta mittaavan NPS-indeksin tuloksemme oli jälleen erinomainen: 49. Markkinointimateriaalimme perusteella opiskelijat pitävät meitä luotettavana, nykyaikaisena, kiinnostavana ja yhdenvertaisena korkeakouluna.
Tehtävänämme on kouluttaa osaavaa työvoimaa erityisesti Pohjois-Suomeen. Onnistummekin siinä hyvin, sillä iso osa meiltä valmistuneista jää alueelle töihin.
Valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn vuosina 2018–2020 vastanneista alumneistamme 74 %:lla ensimmäinen työpaikka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla, ja 63 % työskenteli alueellamme viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Alueellemme jää erityisesti hoitotyön ammattilaisia sekä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja.
Valmistuneiden lisäksi opiskelevat ovat mukana alueemme kehittämisessä. Lukuvuonna 2020–2021 opiskelijamme suorittivat 816 harjoittelua sekä tekivät 162 projektia ja 586 opinnäytetyötä. Opiskelijamme kävivät eniten harjoittelussa Oulun kaupungilla, SSAB Europe Oy:llä ja Nokia Oyj:llä. Projekteja tehtiin eniten Nokia Oyj:lle, Nokia Solutions and Networks Oy:lle ja Piimega Oy:lle ja opinnäytetöitä puolestaan Nokia Oyj:lle, Oulun kaupungille ja Talenom Oyj:lle.
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoillemme puolestaan tärkeimmät harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikat ovat Oulun yliopistollinen sairaalassa, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Oulun kaupungissa, Oulunkaaressa ja NordLabissa
Sairaanhoitajista on tällä hetkellä monin paikoin pula. Arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy puolet. Lisäksi sairaanhoitajista yli kolmannes on harkinnut alanvaihtoa.
Jotta alalle valmistuisi riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä, olemme kolmen viime vuoden ajan lisänneet sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja. Sairaanhoitajakoulutuksemme on vetovoimainen: esimerkiksi vuonna 2020 yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli neljä ensisijaista hakijaa.
Aloituspaikkojen lisääminen ei ole ainoa tapamme olla parantamassa hoitajapulaa. Apuna ovat myös esimerkiksi työn opinnollistaminen, tutkinnon suorittaminen monimuotokoulutuksessa ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Monimuotokoulutus puolestaan mahdollistaa työskentelyn opintojen ohella, sillä lähipäiviä on vain muutama kuukaudessa. Henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa voidaan puolestaan sovittaa työssäkäynti ja opinnot joustavasti yhteen.
Pilotoimme myös lukuvuonna 2021–2022 uudenlaista mallia opiskella lähihoitajasta sairaanhoitajaksi yhdessä Kalajoen kaupungin kanssa. Kahdeksan lähihoitajaa kaupungin eri työyksiköistä opiskelee avoimessa ammattikorkeakoulussamme 55 opintopistettä, minkä jälkeen he hakeutuvat tutkinto-opiskelijoiksemme. Tavoitteena on opiskella mahdollisimman paljon sairaanhoitajan työtehtäviä Kalajoen kaupungin omissa hoitoalan työympäristöissä. Kerromme pilotin sujumisesta ensi vuoden yhteiskuntavastuuraportissamme tarkemmin.
Parannamme rakennusalan työnjohtajapulaa rakennusmestareiden muuntokoulutuksella. Pohjois-Suomessa käynnistyy lähivuosina useita suuria rakennushankkeita, jotka tarvitsevat koulutettua työvoimaa johtotehtäviin. Suunnittelimme syksyllä 2021 alkavan muuntokoulutuksen, jossa oli 30 aloituspaikkaa.
Koulutuksessa suoritetaan rakennusmestarin AMK-tutkinto kahdessa vuodessa, kun normaalisti koulutus kestää 3,5 vuotta. Tutkinto antaa talonrakennustyömaiden vastaavan työnjohtajan pätevyyteen vaadittavat opinnot kaikissa vaativuusluokissa sekä erityisalojen vastaavan työnjohtajan pätevyyteen vaadittavat opinnot betoni-, puu-, teräs- sekä pohjarakentamisessa. Koulutukseen on myös sisällytetty tietomallinnuksen opetusta.
Sinä Osaat! Tytöt ja teknologia -hankkeen #kaikkientekniikka-kampanja haastoi tekniikan aloilla työskentelevät naiset toimimaan roolimalleina sekä kertomaan, miksi valitsivat alan ja mikä siinä kiehtoo. Myös tekniikan alan yritykset saattoivat osallistua kampanjaan kertomalla, miksi työntekijöiden moninaisuus on yritykselle tärkeää. Kampanjassa painotettiin, että ammatilla ei ole sukupuolta.
– Vaikka me kaikki olemme tekniikan ja teknologian käyttäjiä, on tuotteiden takana hyvinkin yksipuolinen porukka. Tuotteista tulee aina parempia, kun niiden takana on moninaisempi tiimi, kertoo Sinä osaat! -hankkeen projektipäällikkö Kaisa Orajärvi Oulun ammattikorkeakoulusta.
Tarinoita tekniikan maailmasta voi lukea hankkeen verkkosivuilta.
Laajensimme Oamk Highway -mallin tekniikan alan lisäksi luonnonvara-alalle. Oamk Highwayssä toisen asteen opiskelijalle luvataan opiskelupaikka tekniikan tai luonnonvara-alan tutkinto-ohjelmastamme, jos hän suorittaa opiskeluaikanaan määrittelemämme 15 opintopistettä sekä toisen asteen koulutuksen. Tavoitteenamme on lisätä lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa opiskelevien kiinnostusta tekniikkaan ja luonnonvara-alaan sekä nopeuttaa heidän pääsyään korkeakouluun.
– Oamk Highway laajentui luonnonvara-alalle, jossa meillä on jo tiivis yhteistyö usean luonnonvara-alan kouluttajan kanssa. Tämä on hieno mahdollisuus toisen asteen opiskelijalle saada opiskelupaikka Pohjois-Suomen vetovoimaisimmasta korkeakoulusta, sanoo Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikön johtaja Ville Isoherranen.
Tarjoamme useita vaihtoehtoja tehdä korkeakouluopintoja jo toisen asteen aikana. Opiskelija voi tutustua häntä kiinnostavaan alaan tekemällä yksittäisiä kursseja tai isompia opintokokonaisuuksia. Jos hän tulee myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi, voidaan suoritetut opinnot hyväksilukea tutkintoon. Suurin osa opinnoista on maksuttomia, ja ne toteutetaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta.
Uudistamme medianomikoulutustamme vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Uudistamisen perustana on Opetushallituksen tilaama selvitys media- ja viestintäalan osaamistarpeista.
Uusi medianomikoulutus tulee sisältämään edelleen sekä journalistista että visuaalisen suunnittelun osaamista. Tavoitteena on joustavoittaa opintoja genrerajat ylittäen ja osaamista jakaen. Asiantuntijuus karttuu monialaisissa tiimeissä, korkeakouluyhteistyössä ja työelämäyhteydessä fyysisiä ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen.
Viestintäala on murroksessa digitaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Tulevaisuudessa media- ja viestintäalan tehtävien kirjo monipuolistuu entisestään, ja sisällöntuotannon ohella osaamista tarvitaan strategisessa päätöksenteossa sekä vuorovaikutuksessa ja kohderyhmien tavoittamisessa.
Optometrian ylempi ammattikorkeakoulututkintomme palkittiin Vuoden Näköteko -tunnustuksella. Syksyllä 2020 alkanut koulutuksemme on Suomen ensimmäinen kliinisen optometrian ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelma, joka edistää suomalaista silmäterveydenhuoltoa ja optometrian osaamista. NÄE ry perusteli valintaansa muun muassa sillä, että tutkinto-ohjelmamme huomioi erityisesti ikääntyvän väestön silmäterveydenhuollon osaamiselle ja työnjaolle jatkossa asetetut haasteet.
Lisäksi tätä koulutusta mukana kehittämässä ollut optometrian lehtorimme Tuomas Juustila valittiin Vuoden 2020 optikoksi. Tunnustus jaetaan vuosittain ansioituneelle tai poikkeuksellisen suorituksen tai teon tehneelle Suomessa laillistetulle optikolle. Tunnustuksen myöntävät Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry.
Yhdessä muutamme maailmaa
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintamme tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Suomen elinvoimaisuutta. Muutamme yhdessä maailmaa ratkomalla haasteita, tuottamalla uutta tietoa sekä tukemalla yrittäjyyttä. Tki-työmme painoalat ovat vähähiiliset ratkaisut, digitaaliset ratkaisut ja digipedagogiikka.
Vähähiiliset ratkaisut ovat osa kaikkea tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Uudistamme yhteiskuntaa uusilla innovaatioilla, kuten kehittämällä autonomisia, nollapäästöisiä ajoneuvoja ja työkoneita. Linnanmaan kampuksella sijaitsee ainutlaatuinen NUVE-LAB-simulointiympäristömme, joka on Suomen johtava ajoneuvoteknologioiden kehitys- ja opetusympäristö. NUVE-LAB koostuu Mobilab-, NuVe -ja eMobiili-hankkeista.
Uudessa hybridilaboratoriossamme voi puolestaan testata uusia energiansäästöratkaisuja. Tiloihin rakennettujen sähkö- ja kaukolämpöverkkojen avulla voidaan kehittää niin sähkö-, automaatio- kuin energia- ja talotekniikankin järjestelmiä. Lisäksi vastaamme ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin parantamalla muun muassa rakentamisen energiatehokkuutta sekä kehittämällä bio- ja kiertotaloutta. Selvitimme esimerkiksi PaiBiRa-hankkeessa, että biopohjaiset materiaalit, kuten kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät sopivan hyvin rakennusten eristekäyttöön. Hankkeessa tutkittin materiaalien kerättävyyttä, saantoa ja fysikaalisia ominaisuuksia laboratorio- ja olosuhdetestein.
Painettavan älykkyyden sovellukset, robotiikka, droonit sekä joustava automaatio kuuluvat digitaalisten ratkaisujen työkalupakkiimme. Robotiikkaa ja automaatiota käytetään nykyään joka alalla, ja esimerkiksi uusimmassa Digata-hankkeessa edistämme sitä taloushallinnossa. Automaatiorobotiikkalaboratoriossamme yritykset voivat simuloida ja testata erilaisia ratkaisuja riskittömästi.
PrinLab-laboratoriossa kehitämme uusia painettavan älyn sovelluksia. Painettua älyä käytetään esimerkiksi antureissa, pikadiagnostiikassa, ohjauspaneeleissa, älyvaatteissa ja elintarviketeollisuudessa. Painettavaa laboratoriota hyödynnetään myös CoRoSect-hankkeessa, joka on ensimmäinen Horisontti 2020 -hankeemme. Horisontti 2020 on Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma, joka tukee läpimurtojen ja uraauurtavien keksintöjen toteutumista. CoRoSect-hankkeessa tutkitaan teknologiatehostettua hyönteiskasvatusta ja proteiinituotantoa.
Droonit ovat tulevaisuuden teknologiaa ja niiden hyödyntäminen tutkimus- ja kehitystyössä on osa strategiaamme. Drooneilla voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Olemme mukana muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa FUAVE-hankkeessa, jossa kehitetään droonien testialueita kuudelle paikkakunnalle ympäri Suomea. Ensimmäinen testialue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, joka kattaa osan Oulun, Hailuodon ja Iin kunnista. Kehitämme doonitoimintaa myös kansainvälisessä Arctic Drone Labsissa.
Digipedagogiikka on yksi vahvuuksistamme. Olemme mukana kansallisessa Digivisio 2030 -hankkeessa, jossa kehitetään korkeakoulujen digitaalista pedagogiikkaa sekä luodaan yhteinen digitaalinen palvelualusta, jotta opiskelijat voisivat valita opintoja kaikkien korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Meillä myös lukuvuosi 2021–2022 on digipedagogiikan teemavuosi, jonka yhtenä tavoitteena on ennakoida opetushenkilöstön osaamistarpeet sekä uudistaa digipedagogiikkaa havaittujen tarpeiden pohjalta. Olemme edelläkävijöitä digipedagogiikan osaamismerkkien luomisessa, joilla tulevat opettajat voivat osoittaa osaamisensa digipedagogiikan saralla.
Olemme mukana myös kansallisessa Smart Campus –hankkeessa, joka johdattaa Suomea kohti 6G-mobiiliverkkojen aikaa ja jonka tavoitteena on nopeuttaa pk-yritysten digitalisaatiota. Tutkimme hankkeessa digitalisaation vaikutuksia oppimiseen ja työelämään sekä osaamisperusteisuutta jatkuvan oppimisen tukena. Kahdeksan korkeakoulun yhteishanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
Taiteellisia elämyksiä verkossa
Taiteellinen toiminta näkyy Oulun alueella monipuolisesti erilaisina produktioina ja julkaisuina. Teokset syntyvät osana koulutusta sekä henkilöstön omana taiteellisena toimintana. Pandemian vuoksi olemme tarjonneet tapahtumia pääasiassa verkossa, jotta ihmiset ovat voineet nauttia niistä turvallisesti. Taiteellisiin tuotantoihin ja tapahtumiin voit tutustua tapahtumakalenterissamme.
Oulun teatteriin tulee keväällä 2022 ensi-iltaan Billy Elliot -musikaali, joka kerää yhteen joukon alan osaajia. Oamkilaiset tuovat vahvan panoksensa mukaan musikaaliin.
Rooleihin haettiin keväällä 2021 nuoria osaajia. 32 lasta ja nuorta pääsi mukaan Billy-kouluun, jossa he saavat opetusta tanssista, musiikista ja teatterista. Billy-koulu on Kulttuurialan yksikkömme harjoituskoulun organisoimaa toimintaa, jossa musiikin ja tanssin pedagogiopiskelijat harjoittelevat ammattilalansa opetustoimintaa työelämälähtöisesti.
Billy-koulu opastaa lapsia toimimaan ammattimaisen musikaalituotannon ammattiesiintyjinä. Toiminnan tavoitteita ovat muun muassa rohkeuteen kasvaminen, kannustamiseen ja reiluuteen oppiminen sekä monialaisen ilmaisun kehittäminen, kuten fyysisyys, äänenkäyttö ja tunneilmaisu. Lue Billy Elliot -musikaalista Mun Oulusta sekä Oulun teatterin sivuilta.
360 o’ clock on ajan kerroksellisuuden ja moniulotteisuuden sävyttämä elävä kanvaasi, jossa mennyt, tuleva ja tämä hetki kohtasivat. Teoksessa ajan eri kerrokset lomittuivat synnyttäen samalla keskustelua teoksen äärellä olevassa yleisössä. Toteutimme 360 o’ clockin tanssin, musiikin ja visuaalisen viestinnän keinoin marraskuussa 2020. Vallinneen pandemiatilanteen vuoksi perinteinen Lumo Light Festival ei toteutunut, mutta järjestimme teoksen kampuksellamme Linnanmaalla, jossa se oli koettavissa kokonaan ulkona, vallitsevia turvallisuusohjeita ja määräyksiä noudattaen. Tavoitteemme tuoda valoa pimeyden keskelle haastavana aikana onnistui.
Behind the scenes -dokumentti avaa 360 o´clock -teoksen tunnelmia
Behind the scenes -dokumentissa palataan Oamkin kulttuurialan opiskelijoitten toteuttaman 360 o´clock -teoksen tuotantovaiheisiin ja esityksen aikaisiin tunnelmiin. Dokumentin ovat tehneet Luovan Farmin audiovisuaalisen työn valmennusohjelmaan osallistuneet. Luovan farmin AV-alan valmennusohjelma toteutettiin yhteistyössä Luovuus+-hankkeen sekä Kulttuurialan yksikkömme kanssa syyslukukaudella 2020.
Arktisen Askeleet on vuosittain Oulussa järjestettävä valtakunnallinen tanssitapahtuma, jonka tavoitteena on tuoda tanssin laajaa kenttää sekä osallistujien että katsojien nähtäväksi ja koettavaksi. Tapahtuma järjestetään vuorovuosina alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten tapahtumana ja yläkouluikäisten ja sitä vanhempien tanssijoiden tapahtumana.
Järjestimme Arktiset Askeleet lukuvuoden aikana kahdesti kokonaan virtuaalisesti koronaviruspandemian vuoksi. Keväälle 2020 suunniteltu katselmus siirtyi syksyksi, jolloin mukana oli 424 lasta. Keväällä pidimme avoimen katselmuksen, jossa oli sekä lapsia että nuoria. Etäosallistuminen toi mukaan myös paljon ensikertalaisia.
Järjestämme tapahtuman yhdessä Oulun läänin Tanssialan tuki ry:n kanssa.
Musiikin yhteissoittoa tavallisimmissa etäyhteyssovelluksissa haittaa ääni- ja videojärjestelmiin, tietoverkkoliikenteeseen ja äänen akustiseen liikkeeseen liittyvä viive. Koronapandemian aikana latenssi eli viive, jota etäyhteyden osapuolet toisiinsa suhteen kokevat, on tullut tutuiksi jokaiselle musiikillista yhteistoimintaa tekevälle ja opettavalle. Siksi olemme ottaneet käyttöön LoLa-laitteiston (low latency) vuonna 2019.
LoLa-laitteiston käytössä on hienoja mahdollisuuksia musiikin ja tanssin etäyhteistyön lisäämiseen järjestelmän tarjoaman korkean äänen- ja kuvanlaadun sekä matalan latenssin suhteen. Järjestelmää on testattu vuonna 2020 aktiivisesti kumppanikorkeakoulujen kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteutettava MUSE – Musiikin etäopetuksen, etäesittämisen ja etätuottamisen matalan latenssin ja matalan kynnyksen ratkaisut -hanke jatkaa LoLa-yhteistyön lisäämisen koordinointia ja koulutusta Suomessa vuoteen 2023 saakka.
Olemme mukana kaikissa Oulu kulttuuripääkaupunkiin 2026 kuuluvissa kolmessa teemassa, jotka ovat Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima ja Villisti kaupunki. Olemme myös vahvasti olleet mukana hankkeen hakuvaiheessa. Maaliskuussa oli mahdollisuus pitchata ja voittaa 2026 euroa innovatiiviseen ideaan, jolla edistettiin Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihankkeen päätavoitetta kulttuuri-ilmastonmuutosta.
Cultural Climate Change Pitching -tapahtumaan osallistuvan tehtävänä oli esittää mielenkiintoinen idea, jolla kulttuurin keinoin tehdään Oulusta ja muista kaupungeista parempia paikkoja elää. Parhaan ehdotuksen toteutukseen oli luvassa 2026 euroa. Pitchauskilpailuun saattoi osallistua etäyhteyksillä ympäri maailman. Pitchaus-kilpailun järjesti Oamkin koordinoima CULTA-hanke yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. CULTA-hankkeen tavoitteena on kehittää luovien alojen toimijoiden osaamista ja kannustaa heitä Suomi – Venäjä-rajan ylittävään yhteistyöhön. Hankkeen toiminnoilla pyritään tavoittamaan erityisesti korkeakouluopiskelijoita, kulttuurinalan organisaatioita ja yhdistyksiä sekä luovien alojen yrityksiä.
Astor Piazzollan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi argentiinalaisen tangon mestarin sykähdyttävistä kappaleista syntyi musiikillinen ja kehollinen tulkinta Oulun musiikkijuhlien ja tanssinopettajakoulutuksemme yhteisprojektissa. Levynjulkaisukonsertissa kuulimme Maria Ylipään ja bändin tulkintoja Piazzollan sävellyksistä. Kolmannen vuoden tanssinopettajaopiskelijamme loivat musiikkiin omia koreografioita opettajiensa ohjauksessa. Opiskelijat toimivat prosessissa sekä koreografeina että tanssijoina. Jokaisella opiskelijalla on ollut koreografiparin kanssa oma vastuuteos.
Työkaluina ovat olleet muun muassa tango nuevo -tyylisen musiikin rakenteen ja laulujen sanojen analysointi, improvisaatio, tulkinta ja erilaisten mahdollisuuksien kokeileminen. Teosprosessin viimeinen vaihe oli kokonaisuuden yhteen nivoutuminen bändin kanssa. Valmis teos striimattiin, ja ainutlaatuisen, intensiivisen ja hurmaavan teoksen avulla pystyi juhlistamaan Astor Piazzollan satavuotisjuhlaa mistä päin maailmaa tahansa.
Toukokuussa 2021 järjestimme Tanssia!-esityksen Valve-salissa verkkolähetyksenä. Tanssia!-näytös koostuu useista lyhyistä tanssinumeroista ja pienoisteoksista.
Liveyleisönä oli omaa yhteisöämme eli opettajia ja toisten ryhmien tanssinopettajaopiskelijoita. Näin saimme esiintyjillekin aidon ja resonoivan ilmapiirin. Valtavasti energiaa ja rakkautta tanssiin purkautui esitysiltana Valve-salissa, ja tämä on koettavissa myös verkossa.
Tanssin osasto järjestää Tanssia!-näytöksen kahdesti vuodessa. Näytöksessä esitettävissä teoksissa opiskelijat harjoittelevat koreografin, tanssinopettajan ja tanssijan rooleja. Lisäksi Tanssia!-näytösten yhteydessä opiskellaan tanssitapahtuman tuottamista.
Suvi-tanssiteoksen lähtökohtana oli valmistaa meiltä keväällä 2021 valmistuneille kansantanssia opiskelleille tanssinopettajille jäähyväisteos, josta jäisi pysyvä digitaalinen jälki tanssin muuten niin hetkessä katoavaan historiaan.
Sisällöllisesti Suvi syleilee innoittajansa suvivirren teemoja: sukupolvelta toiselle toistuvaa siirtymäriittiä, luopumista, uuteen elämäntilanteeseen asettumista ja rakkaita kanssakulkijoiden kesken jaettuja muistoja. Kokonaisuus on mallikas ja ympäristöystävällinen sekä vallitsevassa tilanteessa paras mahdollinen lopetus opinnoille. Suvi esitettiin kevään virtuaalisissa valmistujaisjuhlissamme.
Ketään ei jätetä yksin
Ketään ei jätetä -periaate on yksi YK:n ohjelman perusperiaate. Ketään ei jätetä -periaate on erinomainen ohjenuora, jota seuraamalla varmistamme, että tavoittelemamme kehitys on toivottavaa kaikkien näkökulmasta eikä ketään syrjitä. Pohjimmiltaan periaatteessa on kyse siitä, että annamme kaikille ihmisille mahdollisuuden tulla kuulluksi, vaikuttaa omaan elämäänsä ja elää arvostettuna yhteisön jäsenenä. Opiskelijoidemme hyvinvointi huoletti korona-aikana, kun liki kaikki opetus ja ohjaus siirtyi verkkoon. Opiskelijat kertoivatkin tammi–helmikuussa toteutetussa opiskelijakyselyssämme, että heidän henkinen jaksamisensa oli heikentynyt verrattuna tilanteeseen ennen pandemiaa. Opiskelijoiden jaksamista haluttiin auttaa uuden kampanjan avulla.
Aloitimme maaliskuussa 2021 yhdessä opiskelijakunta OSAKOn kanssa Pidetään yhtä -kampanjan. Halusimme tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista korona-aikana. Kampanjan aikana opiskelijoille tarkoitettujen palveluiden työntekijät lähettivät terveisiä ja vinkkejä hyvinvointiin ja jaksamiseen Oamkin ja OSAKOn Instagram-tileillä. Opiskelijoille järjestettiin myös matalan kynnyksen aktiviteetteja turvallisuus- ja hygieniaohjeet huomioiden.
– Yhteisöllisyys ja toisista välittäminen ovat meille tärkeitä asioita. Koronan sietäminen yhdistää meitä kaikkia. Haluamme olla opiskelijoidemme tukena ja näyttää, että selviämme tästä yhdessä, kertoo Oamkin viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.
Kampanja jatkuu yhä. oamk.fi/pidetaan-yhta
Uusi verkkojulkaisumme Oamk Journal avattiin keväällä, ja se on saanut hyvän vastaanoton. Uutismainen Oamk Journal kertoo korkeakoulumme ajankohtaisista ilmiöistä. Verkkojulkaisuun voivat niin opettajat kuin opiskelijat tarjota aineistoa, kuten artikkeleita ja blogitekstejä.
Myös talon ulkopuoliset kirjoittajat saavat äänensä kuuluviin Oamk Journalissa. Verkkojulkaisu on suunnattu korkeakouluyhteisön lisäksi suurelle yleisölle ja yhteistyökumppaneille, ja se voi sisältää myös esimerkiksi podcasteja ja videoita.
oamk.fi/oamkjournal
Aloitimme toukokuussa uuden webinaarisarjan ”Yhdessä muutamme maailmaa”, jossa tuomme esille oululaista sidosryhmäyhteistyötä, kansainvälisiä menestystarinoita sekä Oamkin roolia osaavan työvoiman kouluttamisessa.
– Jo webinaarisarjamme nimi kertoo, että yksin ei kukaan muuta yhteiskuntaa. Oamk on merkittävä alueellinen toimija ja haluamme käydä avointa keskustelua ajankohtaisista aiheista tai vaikkapa megatrendeistä sidosryhmiemme kanssa, kertoo rehtorimme Heidi Fagerholm.
Webinaareja järjestetään neljä vuodessa. Katso webinaarit: Oulusta Eurooppaan! ja Pohjoinen vastuullinen ruoka.
Tammikuussa 2021 kolahti noin 90 000 Oulun seudulla asuvan postiluukkuun Koulutustarjonta 2021 -oppaamme. Teimme harvinaisen massapostituksen korona-aikana, jolloin kaikki asiat ovat siirtyneet verkkoon. Halusimme oppaan avulla tuoda esille, kuinka monipuolinen koulutustarjontamme on sekä kannustaa työikäisiä päivittämään ja kehittämään osaamistaan. Oppaassa esiteltiin koko koulutustarjontamme: AMK- ja YAMK-koulutukset, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, avoin ammattikorkeakoulu sekä tarjontamme lukiolaisille ja ammatillista tutkintoa suorittaville.
Ammattikorkeakoulut ovat 25 vuoden historiansa aikana lunastaneet paikkansa työelämän korkeakouluna, joista valmistuneita tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
Meilläkin on jo yli 28 000 alumnia, joista suurin osa, peräti 80 %, jää alueellemme töihin! Vuoden 2020 uraseurantakyselyssä meiltä vuonna 2015 valmistuneista 85 % on tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta.
Valitsemme vuosittain vuoden alumnin. Vuoden 2020 alumneina palkitsimme liiketalouden tradenomiksi valmistuneet, suomalaisen designin erikoisliikkeen Kuren opiskeluaikanaan perustaneet Hannu Laukkasen, Emma Pakasen ja Jenni Santaniemen. He valmistuvat ensimmäisten joukossa yrittäjyyttä opettavasta Terwa-akatemiastamme.
Haluamme tehdä alumniemme kanssa tiiviimpää yhteistyötä ja olemme päättäneet perustaa alumnineuvottelukunnan vuonna 2022 kehittämään kanssamme alumnitoimintaa.
Olemme ottaneet käyttöömme Oamk Pro -palvelun, jonka avulla yritykset ja opiskelijamme voivat löytää toisensa sujuvasti. Oamk Pron avulla yritykset ja organisaatiot voivat tarjota opiskelijoillemme työ- ja harjoittelupaikkoja sekä opinnäyte- ja projektityöaiheita. Palvelun käyttäminen on yrityksille maksutonta ja helppoa.
Koronapandemia sysäsi tapahtumamme virtuaaliseksi. Järjestimme suorina verkkolähetyksinä muun maussa lukuvuoden avajaiset, Avoimet ovet, Opopation sekä Alumnijuhlan. Katso kaikki virtuaalisesti lähetetyt tapahtumamme Youtubesta.
Ympäristövastuussa yhteistyöllä vaikuttavuutta
Ympäristövastuu tarkoittaa meillä suunnitelmallista kestävän kehityksen edistämistä. Kestävyys ja vastuullisuus näkyvät koulutuksessa, hankkeissa ja kampuksillamme. Arvioimme toimintamme ympäristövaikutuksia ja sitä, miten voimme arjessa vaikuttaa niin luonnon kuin rakennetun ympäristön kestävyyteen. Seuraamme säännöllisesti hiilijalanjälkeämme tavoitteenamme hiilineutraalisuus.
Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä.
Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Koordinoimamme TIKO-silta-hanke ja tietojenkäsittelyn opiskelijamme osallistuvat lukiolaisten ilmastolaskuri -sovelluksen toteuttamiseen yhteistyössä Haukiputaan lukiolaisten kanssa. Järjestimme lukiolaisille työpajoja, joiden aikana valotimme ohjelmistotyön luonnetta ja aloitimme laskurisovelluksen suunnittelun. Mobile Project -opintojaksollamme opiskelijoistamme koostuva tiimi ryhtyi yhdessä lukiolaisryhmän kanssa toteuttamaan laskurisovellusta, josta syntyi kehitysversio opintojakson aikana. Sovelluksen kehitystyö jatkui lukiolaisvoimin keväällä 2021, ja sen jatkokehitystä tuettiin hankkeessa.
Lukiolaisten ilmastolaskurin avulla voi mitata ja laskea omaa ilmastojälkeä neljällä eri osa-alueella, jotka ovat ruoka, infra, liikenne ja asenne. Laskuri kysyy esimerkiksi, miten kuljet koulumatkasi, hankitko vaatteita käytettyinä ja syötkö kasvisruokaa. Mukana on myös haastetehtäviä. Sovellus kertoo syötettyjen tietojen jälkeen pistein, miten käyttäjä on onnistunut ja miten hän voi tehdä ilmastoa tukevia valintoja.
Kannustavana kuvaelementtinä ilmastolaskurissa esiintyy norppa, jonka jäälautta kasvaa positiivisten ilmastotekojen ansiosta. Tämä konkretisoi näkyviin, miten eri teoilla on merkitystä ilmastoon ja esimerkiksi siihen, että yhä useammalla norpalla on mahdollisuus selviytyä. Lukiolaisten ilmastolaskuri -sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Play-kaupasta.
Haukiputaan lukiolaiset saivat ilmastolaskurillaan hienon voiton kansainvälisessä Luma Start-kilpailussa.
Olemme tehneet Kestävä ja vastuullinen kampusarki 2025 -toimenpideohjelman yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoitteenamme on pienentää hiilijalanjälkeämme 50 % vuoteen 2025 mennessä. Tutustu animaation avulla toimenpideohjelman pääkohtiin sekä siihen, miten sinä voit osaltasi vaikuttaa kestävään kampusarkeen. Pienillä teoilla kampusarjessa voimme kaikki osaltamme pienentää hiilijalanjälkeä. Meillä Oamkissa on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030.
Hiilijalanjälki kertoo ilmastokuormasta eli siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy. Olemme laskeneet kiinteistöjen ja matkustamisen hiilijalanjälkemme ensimmäistä kertaa vuonna 2020. Laskentamalli on sovittu Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston) hiilijalanjälki-työryhmässä, ja siihen ovat kaikki ammattikorkeakoulut sitoutuneet. Näin laskentatiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Lähtökohtana jokaisella ammattikorkeakoululla on pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
Meillä Oamkissa laskennan lähtökohtavuosi on Kestävä ja vastuullinen kampusarki -toimenpideohjelman mukaisesti 2019, jolloin hiilijalanjälkemme on ollut 3 453 tCO2. Vuonna 2020 hiilijalanjälkemme oli 2 397 tCO2 eli se on kokonaisuudessaan 31% edellisvuotta pienempi.
Hiilijalanjälkeemme on vaikuttanut vahvasti muutto Linnanmaalle. Vuonna 2020 hankintojen päästöt ovat samansuuruiset kuin kiinteistöjen päästöt, koska olemme hankkineet uusia kalusteita muuton yhteydessä. Hankinnat on tehty vastuullisesti ja näkökulmana on, että kalusteiden elinkaari tulee olemaan pitkä. Kiinteistöjen päästöluku pieneni puolestaan vuodesta 2019, koska Linnanmaan osalta vuokranantaja SYK on kompensoinut päästöt.
Kiinteistöissä isoin hiilijalanjälki muodostuu lämmityksestä. Oulun seudulla lämmitykseen käytetään tällä hetkellä paljolti turvetta, jonka hiilijalanjälki on suuri. Käyttämämme sähkö on suurimmaksi osaksi vihreää sähköä. Matkustamisen hiilijalanjälki on vuonna 2020 huomattavasti pienempi kuin vuonna 2019 pandemian vuoksi, ja sen päästöissä merkittävin osuus muodostuu lennoista. Hankintojen hiilijalanjälki on suuri vuonna 2020 Linnanmaan kampuksen kalustamisen vuoksi. Tavoitteena on, että matkustamisen hiilijalanjälki saadaan pysymään kohtuullisena myös pandemiatilanteen normalisoiduttua. Tähän pyrimme esimerkiksi etäyhteyksien hyödyntämisellä. Hankinnoissa tärkeänä näkökulmana on jatkossakin vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys.
Haluamme mahdollistaa henkilöstöllemme kestävät valinnat arjessa liikkumisessa ja työmatkustamisessa. Meillä on kampuspolkupyöriä, joita voi käyttää liikkumiseen paikasta toiseen kesken työpäivän. Työmatkustamisessa on puolestaan käytössä junassa extraluokka, jossa on hyvin tilaa ja rauha työskennellä matkan aikana. Valitsemalla junan on työmatkan hiilijalanjälki huomattavasti pienempi kuin lentäen.
Palkitsemme vuosittain Oamkissa Vuoden julkaisun. Tänä vuonna halusimme antaa kunniamaininnan julkaisulle Kuoretta ruokapöytään – kyllä, kiitos! Kuoreen matka kalastajalta kuluttajalle, jonka on toimittanut Marja-Liisa Järvelä. Lähikala kuore eli norssi on yksi esimerkki vastuullisista ruokavalinnoista, joilla voimme jokainen pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Opas on mainio esimerkki siitä, kuinka niinkin arkisesta asiaa kuin alueemme lähikalasta voidaan kertoa elävästi ja monipuolisesti lähteitä ja lukijoita kunnioittaen. Opas on sekä tekstisisällöltään että visualisoinniltaan erittäin onnistunut, ja kertoo kuoreen matkan kalastuksesta aina ruokapöytään asti.
Olemme järjestäneet syksyllä 2020 yhdessä Oulun yliopiston, OSAKOn ja OYY:n kanssa kestävän kehityksen viikon, jonka teemana oli pohjoinen kestävyys. Osana viikkoa järjestimme myös korkeakoulujen kansallisen Kestävän kehityksen foorumin (Keke-foorumi) kokouksen.
Syksystä 2021 lähtien olemme olleet mukana Arenen kestävyys ja vastuullisuus -työryhmän kolmessa alatyöryhmässä, jotka ovat koulutus, osaamisen kehittäminen ja hiilijalanjälki. Työryhmissä on hiottu yhteisesti Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaa, tehty kysely osaamisen kehittämisestä ja sovittu yhteisestä hiilijalanjälkilaskentamallista. Yhteistyöllä saamme lisättyä vaikuttavuuttamme ympäristöasioissa.
Onnistuimme taloudellisesti haastavassa tilanteessa
Viime vuosi oli monella tapaa poikkeuksellisen haastava myös talouden osalta. Saimme eri toimenpiteiden ansiosta yhdessä koko henkilöstömme kanssa tehtyä lähellä nolla tulosta olevan tilinpäätöksen, kun vuonna 2019 tilinpäätös oli 1,7 miljoonaa euroa tappiollinen. Huolimatta vuoden 2020 säästötoimenpiteistä, esimerkiksi tutkintoja suoritettiin ennätysmäärä ja tki-hankkeiden volyymi kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin yhtenä mittarina käytettävä ulkopuolisen tki-rahoituksen suuruus vuonna 2020 oli 7,5 miljoonaa euroa.
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin.
Vastuullisuus on ollut tärkeä elementti sijoituskohteita valittaessa. Olemme sijoittaneet kertyneitä kassavaroja 10 miljoonan euron arvosta EVLI-pankin kautta. Vastuullisuudella eli ESG-tekijöillä (Environmental, Social, Governance) tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä näkökulmia ja näitä mitataan jatkuvasti riippumattoman tutkimusyhtiön MSCI:n toimesta.
Tällä hetkellä sijoitustemme vastuullisuusarvosana on AA, kun sijoituksia arvioidaan vastuullisuustekijöiden kannalta. Arvosana AA tarkoittaa, että ne yhtiöt, joihin salkussa on sijoitettu, huomioivat vastuullisuustekijät erittäin hyvin omaan toimialaansa suhteutettuna.
Päivitimme sponsoroinnin periaatteemme. Jatkossa tuemme sellaisia kohteita, jotka edistävät hyvinvointia sekä toimivat arvojemme mukaisesti. Kohteet voivat olla esimerkiksi yhteiskunnallisesti vastuullisia hankkeita, kulttuuria ja urheilua.
Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita kaikessa toiminnassamme. Tavoitteemme on lisätä ekologista, taloudellista ja sosiaaliskulttuurista hyvinvointia. Pelkän logonäkyvyyden sijasta haluamme tehdä kohteen kanssa yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Emme sponsoroi poliittista tai uskonnollista toimintaa.
Luovuimme liikelahjojen antamisesta kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Liikelahjan antamiseen pitää olla perusteltu syy ja lahjan tilausoikeus on vain esihenkilöillä. Olemme myös tarkentaneet henkilöstön muistamiseen liittyvää ohjeistustamme sekä supistaneet lahjavalikoimaamme vastuullisuusnäkökulman huomioiden.
Tietoja Oamkista
Koronan myötä yleistynyt etätyö tarjosi sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tuimme henkilöstömme ja opiskelijoidemme hyvinvointia eri tavoilla. Pohdimme yhdessä arvojemme merkitystä ja saimme Kielikeskuksen tukemaan ja kehittämään kielten ja viestinnän opetusta.
Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin.
Selvitimme marraskuussa 2020 henkilöstömme näkemyksiä etätyöstä ja henkisestä jaksamisesta koronapandemian aikana. Vastaajat näkivät etätyön mahdollisuutena, mutta kokivat, että jatkossa huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja digipedagogiikkaan.
Suurin osa vastaajista koki, että etätyö on yhtä tehokasta tai tehokkaampaa kuin työskentely vakituisessa työpisteessä. Suurin osa opettajista koki, ettei etäopetus ole vaikuttanut opetuksen tasoon, mutta etäopetuksen suunnittelutyöhön kerrottiin menevän lähiopetusta huomattavasti enemmän aikaa. Lisäksi opiskelijoiden osallistaminen, kohtaaminen ja vuorovaikutus koettiin pääosin lähiopetusta heikommaksi.
Vastaajat näkivät etätyön joustavuuden mahdollisuutena ja toivoivat, että jatkossa voi tarpeen mukaan katsoa etänä tehtävät työt ja siihen sopivat ajankohdat.
Selvitimme opiskelijoidemme kokemuksia etäopiskelusta ja jaksamisesta osana vuosittaista opiskelijakyselyämme. Amk-opiskelijoista 54 % arvioi henkisen jaksamisensa heikentyneen ja 31 % koki sen säilyneen ennallaan verrattuna tilanteeseen ennen pandemiaa. Yamk-opiskelijoista 29 % koki henkisen jaksamisensa heikentyneen, kun taas puolet eivät kokeneen sen muuttuneen. Amk-opiskelijoista 56 % koki opetuksen tason heikentyneen etäopetuksen aikana ja 44 % arvioi, ettei opetus ei ole huonontunut tai se on jopa jonkin verran parantunut. Yamk-opiskelijoista 70 % arvioi opetuksen tason säilyneen ennallaan ja 16 % heikentyneen.
Halusimme tukea opiskelijoidemme jaksamista ja julkaisimmekin maaliskuussa 2021 Pidetään yhtä -sivun, josta opiskelijan tukipalvelut löytyvät kootusti yhdestä paikasta. Sivulla olevalla lomakkeella voi myös jättää yhteydenottopyynnön, jos ei tiedä, keneen olla yhteydessä.
Oamkin yhtiökokous pidettiin 28.5.2021. Kokouksessa päätettiin Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsenten määräksi seitsemän. Jäsenet ovat olleet 28.5.2021 lähtien:
- Jouko Niinimäki, puheenjohtaja
- Mirja Vehkaperä, varapuheenjohtaja
- Hannu Huttunen
- Johanna Koskelainen
- Jarmo Okkonen
- Liisa Kiviniemi, henkilöstöstä valittu hallituksen jäsen
- Marcell Rotán, opiskelijoista valittu hallituksen jäsen
Rehtorimme Heidi Fagerholm aloitti marraskuussa 2020 kuukausittaiset kahvihetket koko henkilöstölle. Koronan takia kahvihetket pidettiin Zoomissa. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa rehtori kertoo ajankohtaisia kuulumisia sekä vastaa mahdollisiin kysymyksiin, joita voi esittää joko tilaisuudessa tai laittamalla kysymyksen etukäteen. Kahvihetket ovat keränneet hyvin osallistujia, ja niiden välitön ilmapiiri on tuonut tärkeiden asioiden käsittelyn lisäksi rennompaa jutustelua sekä hyvää vuorovaikutusta.
Oamk lukuina
Erityisesti koronapandemian aikana olemme halunneet tukea henkilöstömme hyvinvointia. Otimme esimerkiksi käyttöömme Break Pro -taukoliikuntasovelluksen, joka muistuttaa pitämään työstä taukoja käyttäjän valitsemalla aikataululla ja tarjoamalla erilaisia liikunnallisia harjoitteita.
Virkistyspäivän ja after work -pikkujoulujen peruuntumisen korvasimme hankkimalla joulun alla henkilöstöllemme lahjakortin paikallisia tuotteita myyvään liha- ja kalakauppaan. Tarjosimme myös mahdollisuuden ottaa influenssarokotteen sekä koronarokotteen työterveyspalveluiden kautta.
Lisäksi olemme tukeneet työhyvinvointia kulttuuri- ja liikuntaedulla useamman vuoden ajan. Tällä hetkellä käytössämme on ePassi-etu, joka käy liikunnan, kulttuurin ja hyvinvoinnin palveluihin. Nostamme edun vuoden 2022 alusta ja laajennamme samalla edun käyttökohteiden määrää.
Uusi Kielikeskuksemme tarjoaa kielten ja viestinnän opetusta sekä kehittää kansainvälistymisen edellytyksenä olevaa kielten, kulttuurien ja vuorovaikutuksen osaamista sekä opiskelijoidemme että henkilökuntamme tarpeisiin.
Kielikeskus on alueellinen kieli- ja viestintäkoulutuksen toteuttaja ja asiantuntijayksikkö. Kielikeskuksen johtajana aloitti 1.8.2021 FM Tarja Paukkeri, joka siirtyi meille Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikön tehtävästä.
Olemme sopineet strategiassamme arvoiksemme avoimuuden, vaikuttavuuden ja vastuullisuuden. Halusimme saada arvot osaksi jokaisen työntekijämme arkea ja järjestimme koko henkilöstön yhteisen arvokeskustelun.
Työntekijämme pääsivät miettimään, mitä arvot tarkoittavat heille ja miten ne näkyvät heidän työssään. Saimmekin hienoja näkemyksiä siitä, miten arvomme tulevat eläväksi osaksi kaikkea toimintaamme.
Kampusopomme Heli Huttunen esimerkiksi kokee avoimuusarvomme sellaisena, jota ilman työnteko olisi mahdotonta.
– Avoimuus koskettaa sekä yksilötasolla että koko organisaatiota. Avoimuus on ensimmäinen asia, jolla yritän voittaa opiskelijan luottamuksen. Sen avulla voidaan rakentaa luottamusta ja yhteisymmärrystä, hän sanoo alla olevalla videolla.
Henkilöstö
einäkuussa 2021 henkilöstömme määrä oli 444 ilman sivutoimisia tuntiopettajia. Henkilöstömäärässä on mukana harjoittelijat ja työlomalla olevat työntekijät.
Opetushenkilöstön osuus on 75,2 % henkilöstömäärästä. Henkilöstömme keski-ikä on 50,6 vuotta.
Toimituskunta: viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala (päätoimittaja), laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, viestintäasiantuntijat Anne Aho ja Marjo Kemi, graafikko Heidi Tauriainen sekä verkkoviestinnän suunnittelija Jani Karttunen.