Yhteiskuntavastuuraportti 2019
Teemme kestävämpää huomista
Olemme sitoutuneet toiminnassamme vastuullisuuteen – yksilöinä ja 10 000 hengen korkeakouluyhteisönä. Huomioimme kaikessa taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti sekä ekologisesti kestävän kehityksen. Haluamme kehittyä jatkuvasti ja luomme tuloksellisesti ratkaisuja koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan avulla yhdessä työelämän kanssa.
Peilaamme toimintaamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. YK:n Agenda2030 tähtää kestävään kehitykseen, jossa tasapuolisesti huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen. Kantavana periaatteena on huolehtia siitä, että kaikki voivat kehittyä eikä ketään jätetä kehityksessä jälkeen.
Kestävä kehitys jokaisen työtä
Oulun ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen työtä on tehty pitkään järjestelmällisesti. Edistämme kestävää kehitystä kaikessa toiminnassamme ja näemme, että sen tulee olla vahvemmin osa johtamista. Vastuullisuustyö on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Vastuullisena toimijana haluamme kertoa, mitä sosiaalinen ja kulttuurinen, taloudellinen ja ympäristövastuu tarkoittavat Oamkissa. Olemme peilanneet tänä vuonna toimintaamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yhteiskuntavastuuraporttimme sisältö mukailee GRI-standardia (Global Reporting Initiative).
Vastuullinen toiminta lähtee arvoistamme:
- Avoimuus perustuu ymmärrettävyydelle ja merkitsee kaikkien toimintojemme läpinäkyvyyttä. Avoimuudella rakennamme keskinäistä luottamusta. Meillä se ilmenee vaikuttavana yhteistyönä, avoimena tiedonkulkuna ja infrastruktuureina, eettisinä toimintatapoina sekä avoimuutta edistävänä toimintakulttuurina, jonka toteutumista seuraamme arjen toiminnassamme.
- Olemme sitoutuneet toiminnassamme vastuullisuuteen – yksilöinä ja korkeakouluyhteisönä. Huomioimme kaikessa taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti sekä ekologisesti kestävän kehityksen. Haluamme kehittyä jatkuvasti ja luomme tuloksellisesti ratkaisuja koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan avulla yhdessä työelämän kanssa.
- Vaikuttavuus ohjaa kaikkea tekemistämme. Meille yhteiskunnallinen vaikuttavuus merkitsee työelämäosaamisen uudistamista, tulevaisuusvalmiuksien vahvistamista ja elinvoiman kehittymisen edistämistä Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.
Uskomme, että koulutuksemme tuloksena opiskelijalle syntyy vahva substanssiosaaminen työelämän haasteisiin, kyky edistää kestävää kehitystä sekä torjua ilmastomuutosta työelämässä ja yhteiskunnassa. Kestävä kehitys ja vastuullisuus läpileikkaavat kaikkea tutkintokoulutusta.
Kannamme vastuumme uudistamalla henkilöstömme ja muun korkeakouluyhteisön osaamisen vastaamaan globaalien ongelmien sekä pedagogiikan, kansainvälisyyden, työelämävalmiuksien, esimiestyön ja johtamisen haasteisiin. Haastamme ja tuemme alueen yrityksiä, toimialoja, opiskelijoita sekä sidosryhmiä kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Vastuullinen toiminta on arkisia tekojamme – yksilöinä ja korkeakouluyhteisönä.
Jouko Paaso
Rehtori, toimitusjohtaja (15.10.2020 asti)
Oulun ammattikorkeakoulu on merkittävä vaikuttaja pohjoisessa. Koronakevään ilonaiheita oli se, että vetovoimalukumme kasvoi ja olemme nyt Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu. Korona muutti meidän kaikkien työskentelytapoja, ja opiskelijamme ja henkilöstömme omaksuivat ne nopeasti. Kiitos vastuullisuudesta! Korona-aika on osoittanut myös etätyön ja digitalisaation mahdollisuudet esimerkiksi matkustamistarpeen vähentämisessä. Nyt pitää vielä jaksaa koronan toisen aallon edessä ja noudattaa viranomaisten suosituksia ja ohjeita.
Meille sidosryhmien palaute on erittäin tärkeä. Luottamus&Maine-tutkimuksen (T-Media, 2020) mukaan vahvuuksiamme ovat seuraavat: tuotamme hintansa arvoisia palveluita ja tuotteita, toimimme oikein ja vastuullisesti – huomioimme ympäristön ja yhteiskunnan sekä olemme hyvä työnantaja ja kohtelemme työntekijöitämme hyvin ja tasapuolisesti.
Erikoinen kevät muutti monen työtilannetta. Me haluamme parantaa työllisyyttä ja osaavien asiantuntijoiden saatavuutta lisäämällä jatkuvan oppimisen tarjontaamme. Toivottavasti sinäkin löydän tarjonnastamme jotain, jolla voit
Jyrki Laitinen
täydentää osaamistasi!
Vararehtori
Näin onnistuimme
Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu
Olemme Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu. Kevään toisessa yhteishaussa jokaista aloituspaikkaamme tavoitteli keskimäärin 3,5 ensisijaista hakijaa.
Vetovoimalukumme oli Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista ja yliopistoista korkein. Oamkiin haki yhteensä 10 685 hakijaa, mikä on 10 % enemmän kuin viime vuonna. Kaikista vetovoimaisin koulutus oli ensihoitajakoulutuksemme.
Sujahdimme etätyöskentelyyn ripeästi
Sujahdimme etämoodiin varsin ketterästi. Opetus ja ohjaus järjestettiin mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.
Henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan 63 prosenttia kokee etätyön onnistuneen kokonaisuutena hyvin. Myös opiskelijakunta OSAKO selvitti huhtikuussa opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia oli sitä mieltä, että etäopiskeluun siirtyminen onnistui hyvin tai erittäin hyvin.
Tapahtumat virtuaalisiksi
Koronavirus siirsi kaikki tapahtumamme verkkoon. Ensimmäisenä lanseerasimme uudella tavalla strategiamme heti maaliskuussa. Strategiatilaisuus järjestettiin webinaarina Zoomissa.
Kokemus oli niin hyvä, että järjestimme myös kevään valmistujaisjuhlan livelähetyksenä YouTubessa. Myös monet muut seminaarit ja kulttuuritapahtumat siirrettiin verkkoon.
Näin kehitämme
Lisäämme jatkuvan oppimisen tarjontaa
Lisäämme uuden strategiamme mukaisesti jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tilauskoulutusten sisältöjä ja toteutuksia rakennamme yhdessä asiakkaiden kanssa. Myös vieraskielisen koulutuksen tarjontaa lisäämme erityisesti työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi.
Lisäksi kehitämme edelleen avoimen ammattikorkeakoulun, erikoistumisopintojen, korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen ja maahanmuuttajien valmentavien opintojen tarjontaa.
Uusilla yhteistyömalleilla vaikuttavuuteen
Kehitämme uudenlaisia yhteistyömalleja alueemme elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Solmimme yritysten kanssa uusia kumppanuussopimuksia, jotka tähtäävät pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Sopimukset palvelevat sekä korkeakoulun että yhteistyökumppanin tavoitteita, ja niitä seuraamme ja arvioimme vuosittain.
Tavoitteenamme on muun muassa työllistää opiskelijat mahdollisimman hyvin alueellemme. Yritysyhteistyö on keskeinen toimintamallimme, jonka avulla kehitämme opetuksen ja tki-työn vaikuttavuutta sekä laatua.
Oamk Journal -verkkolehti tunnettuuden lisäämiseksi
Uudistamme ensi vuonna ePooki-verkkojulkaisusarjamme. Tuotamme jatkuvasti uutta tietoa, joten haluamme jakaa yleistajuisia ja hyvin kirjoitettuja artikkeleitamme uudessa verkkolehdessä. Myös ePooki-nimi vaihtuu Oamk Journaliksi.
Verkkolehti Oamk Journal ei ole numerokohtainen vaan jatkuvan palvelun lehti. Tavoitteenamme on lehden avulla tehdä näkyväksi vaikuttavuutamme sekä jakaa kaikkien käyttöön tutkimustyötä, jota Oamkissa tehdään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus
Olemme Pohjois-Suomen suostuin korkeakoulu, ja suurin osa meiltä valmistuneista jää töihin alueellemme. Esimerkiksi viime vuonna meiltä valmistui 372 insinööriä, 315 tradenomia ja 156 sairaanhoitajaa. Vuosittain meillä tehdään 1 400 tutkintoa, ja valmistuneiden työllistymisprosentti on 72. Alumneista noin 80 % jää alueellemme töihin. Koulutamme myös ammatillisia opettajia, ohjaajia ja opoja sekä järjestämme lukuisia täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia. Jatkuvan oppimisen tukemisella pyrimme vastaamaan ihmisten tarvetta kehittää osaamistaan elämän ja työuran eri vaiheissa.
Sosiaalisessa ja kulttuurisessa vastuullisuudessa olemme tunnistaneet erityisesi seuraavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joissa olemme mukana:
Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Koulutamme ratkaisujen tekijöitä
Koulutamme asiantuntijoita, jotka osaavat toimia vastuullisesti ja kestävästi: vastuullisuus sisältyy opintoihin kaikilla aloilla. Se näkyy esimerkiksi projektiopinnoissa, erilaisina sovelluksina ja opinnäytetöissä. Näkökulmina koulutuksessa ovat muun muassa yhteiskuntavastuu, tiedon vastuullinen tuottaminen ja yhdenvertaiset ja laadukkaat terveys- ja hyvinvointipalvelut. Mahdollistamme asiantuntijuuden kehittämisen läpi työuran.
Informaatioteknologian opetuksessa vastuullisuus näkyy monipuolisesti esimerkiksi projektiperiodeissa, yritysprojekteissa ja opinnäytetöissä, joissa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia toteuttaa kestävää kehitystä tukevia tuotteita ja palveluita. Näistä konkreettisia esimerkkejä ovat sovellukset Kimppakyyti ja Take it or leave it -kirppis.
Ammatillisessa opettajankoulutuksessa teemana on opettajan yhteiskuntavastuu, mitä huomioidaan myös kulttuurialalla tanssinopettajan ja musiikkipedagogin tutkinto-ohjelmissa, joissa vastuullisuuden ytimessä on opettajan eettinen vastuu. Viestinnän tutkinto-ohjelmassa näkökulmana on tiedon vastuullinen tuottaminen.
Liiketalouden yksikössä tradenomikoulutuksessa vastuullisuus sisältyy eri näkökulmina jo ensimmäisestä opintojaksosta alkaen jatkuen opintojen päättymiseen saakka. Tekniikan alalla käydään läpi muun muassa energiaystävällisiä tuotantomuotoja sekä rakentamisen energiatehokkuutta niin LVIS-laitteiden kuin rakenteiden osalta.
Sosiaali- ja terveysalalla näkökulmina ovat laadukkaat, tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut. Opetuksen ja tki-toiminnan kautta tuotamme korkeatasoista osaamista, jolla turvataan yhteiskunnallisten palvelujen jatkuvuus ja kehittyminen.
Luonnonvara-alalla agrologikoulutuksessa näkökulmina ovat vastuullinen ruoantuotanto, kiertotalouden mahdollisuudet ja maaseudun elinvoimaisuus, joista esimerkkeinä hiilineutraali ruoantuotanto, eläinten hyvinvointi ja ravinteiden kierrätys.
Parannamme työllisyyttä ja osaavien asiantuntijoiden saatavuutta uusilla koulutuksillamme. Tarjoamme uusia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, erikoistumis- ja muuntokoulutuksia. Saimme tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriöltä keväällä yli 700 000 euroa jatkuvan oppimisen kehittämiseen.
Kevään yhteishaussa meillä oli haussa kaksi uutta ylempää AMK-koulutusta: Palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija. Tutustu YAMK-tutkintoihimme.
OKM:n rahoituksella järjestämme kolme uutta koulutusta: Leanin ja robotiikan -erikoistumiskoulutus, robotiikan lyhytkoulutus teknisen perustutkinnon suorittaneille sekä rakennusmestareiden muuntokoulutus. Koulutuksilla pyritään nostamaan työllisyysastetta, helpottamaan osaavan työvoiman saamista työvoimapulasta kärsivillä toimialoilla sekä tukemaan erityisesti koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamista.
Lue lisää jatkuvan oppimisen kehittämisestä.
Ylemmät AMK-tutkinnnot tarjoavat eväitä uralla etenemiseen ja uusiin asiantuntijatehtäviin. YAMK-tutkinto on työelämälähtöinen ylempi korkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa pääosin verkossa. Tutkinto antaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
Olemme kehittäneet YAMK-tutkintojen organisointia, jotta voimme jotta voimme tarjota entistä parempia ylempiä AMK-tutkintoja ja olla näin mukana kehittämässä asiantuntijoiden osaamista ja sitä kautta alueen kehittymistä.
Esimerkiksi palveluliiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma on suunniteltu yhdessä Monetran kanssa ja se vastaa tarpeeseen kouluttaa asiakaslähtöisten palveluiden kehittäjiä.
Haluamme lisätä lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa opiskelevien kiinnostusta tekniikan alaan. Aloitimme syksyllä uuden Oamk Highway -pilotin, jossa toisen asteen opiskelijalle luvataan opiskelupaikka tekniikan alalla, jos hän suorittaa opiskeluaikanaan Oamkin määrittelemät 15 opintopistettä sekä toisen asteen koulutuksen. Oamk Highway -mallia pilotoidaan syksyllä kuudessa lukiossa, koulutuskuntayhtymä OSAOssa sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUssa.
Opiskelijamme ratkovat yritysten, organisaatioiden ja yhdistysten toimeksiantoja ympäri vuoden toteutettavan “Johdatus innovaatioihin ja yrittäjyyteen” -opintojakson aikana. Toimeksianto ja kehitetty ratkaisu ovat maksuttomia. Opintojakson kesto on kahdeksan viikkoa, jonka aikana opiskelijat tarvitsevat toimeksiantajalta aikaa muutaman tunnin verran. Syksyllä 2020 alkanut opintojakso opettaa opiskelijoitamme tunnistamaan toimintaympäristössä olevia ongelmia ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovoimaan uusia ratkaisuja niihin.
Tutustu: Yritysten toimeksiannot opiskelijoille.
Lisäsimme syksyllä 115 aloituspaikkaa aloille, joilla on alueellamme osaajatarve tai jopa työvoimapula. Saimme hallitukselta lisäaloituspaikkoihin rahaa.
– Esimerkiksi tekniikan alalle on ennakoitu työvoiman tarvetta, ja ICT- sekä sosiaali- ja terveysaloilla on jo työvoimapulaa, vararehtori Jyrki Laitinen sanoo.
Kohdensimme lisäpaikkoja myös monimuotototeutuksena järjestettäviin koulutuksiin. Monimuotototeutus sopii usein työn ohessa opiskeluun, mutta työpaikka ei ole edellytys opiskelulle.
Lue tiedote.
Vastasimme ICT-alan yritysten osaajapulaan nostamalla alan aloituspaikkamääriä ensi vuodelle.
– Pyrimme vastaamaan yritysten osaajatarpeisiin lisäämällä aloituspaikkamääriä vuonna 2021 insinöörikoulutuksessa nykyisestä 170 aloituspaikasta 240 aloittavaan opiskelijaan ja tietojenkäsittelyssä 80 aloituspaikasta reiluun 100 aloituspaikkaan vuodessa. Erillisiä opintojaksoja sekä tutkintokoulutuksen osia voi suorittaa myös avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Toteutamme myös erilaisia täydennyskoulutuksia, kertoo informaatioteknologian yksikönjohtaja Jari-Pekka Rontu.
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kartoituksen mukaan yrityksillä on edelleen voimakas tarve osaajille.
Tarjosimme lomautetuille ja työttömille maksuttomia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja syyslukukaudella 2020. Normaalisti avoimen opinnoista peritään 15 euroa opintopisteeltä. Halusimme koronapandemian aikana tukea ja kannustaa ihmisiä opiskelemaan myös poikkeusaikana.
Arenen mukaan ilmaisia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja työttömille ja lomautetuille tarjosi noin 20 ammattikorkeakoulua.
Muutamme maailmaa kestävämmäksi teko kerrallaan
Tki-toiminnallamme ratkomme yhteiskunnallisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja väestön monimuotoistumiseen. Vuosittain meillä on käynnissä noin 150 hanketta, joissa on mukana noin 450 yritystä ja yhteisöä. Reagoimme nopeasti yhteiskunnan muutoksiin, kuten keväällä puhjenneeseen koronakriisiin tekemällä suojavisiirin prototyypin.
Tki-toiminnassamme keskitymme seuraaviin:
- Ympäristöviisaus liittyy erityisesti kiertotalouden, vastuullisen teollisuuden ja kuluttamisen sekä energian tuotannon ja käytön optimoinnin kehittämiseen.
- Kestävä hyvinvointi -painoalaan kuuluvat väestön monimuotoistumisen huomiointi, terveydenhuollon ja sosiaalialan digitalisoinnin edistäminen sekä uudistuvat liiketoimintamallit.
- Digitaalinen murros -painoala keskittyy uusien digitaalisten teknologioiden soveltamiseen ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen. Meillä nämä liittyvät tällä hetkellä pääasiassa datatalouteen, 5G/6G-teknologiaan, drooneihin, robotiikkaan ja painettavaan älyyn.
5G VIIMA -hanke tutkii ja kehittää 5G-teknologiaa, teollisia sovelluksia sekä älykkäitä energiaverkkoja. Lisäksi hanke tuottaa suomalaiselle teollisuudelle ja akateemisille toimijoille konkreettista käytännön kokemusta siitä, missä vaiheessa ja kuinka hyvin kehittyvä 5G-teknologia soveltuu tehtaiden langattomaksi teollisuusverkkoratkaisuksi. Uusien langattomien teollisuussovelluksien odotetaan parantavan tehtaiden kilpailukykyä ja auttavan teollisuuskampusten palveluiden digitalisaatiota.
EaaSLab-hankkeessa rakennetaan energia-, talotekniikka-, sähkö- ja automaatiolaboratorioista koostuva hybridilaboratorio, jossa tehtävä koulutus,- tutkimus- ja yritysyhteistyö vastaa meneillään olevaan energiamurroksen ja työelämän tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. EaaSLab-hanke vastaa asetettuihin energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön tavoitteisiin sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviin haasteisiin nostamalla alan oppimisympäristöt vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden teknologisia vaatimuksia.
Made in Maaseutu (MADE) -hankkeen tavoitteena on edistää mikroyritysten ja oppilaitosten välistä yhteiskehittämistä Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa aktivoidaan yrityksiä kehittämään uusia ja olemassa olevia tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä vahvistetaan yritysten suunnitteluosaamista erityisesti visuaalisen suunnittelun, asiakaskokemuksen ja sisällöntuottamisen teemoissa. Hanke järjestää yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja, webinaareja ja seminaareja. Hankkeen tuloksena syntyy yhteiskehittämisen malli, jota voidaan hyödyntää mikroyritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä.
OSMU-hankkeessa luodaan osaamisen kehittämisen toimintamalli, joka pystyy reagoimaan ketterästi työelämän tarpeisiin ja jossa hyödynnetään koko hoitoketjussa tarvittavaa osaamista yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa kaikkien hyödyksi. Hankkeessa Oamk, Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kehittävät yhdessä terveydenhuoltoalan työelämässä tarvittavaa hoitoalojen vaativien ammattihenkilöiden, opettajien ja johtajien osaamista sekä osaamisen johtamista. Toimintamalli pilotoidaan aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan henkilön hoitopolun eri vaiheissa tarvittavan hoitoalojen vaativien ammattihenkilöiden osaamisen kehittämisessä. Toimintamalli on tarkoitus levittää ja juurruttaa AVH:n hoidon lisäksi myös muihin osaamiskeskittymiin. Toimintamallin kehittämisen avulla hoitoalojen vaativien ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen ja osaamisen johtaminen edistyy korkeakoulujen ja palveluorganisaatioiden yhteistyönä.
Tutkimukset osoittavat, että positiivisella johtamisella ja organisoinnilla on mahdollista edistää henkilöstön työhyvinvointia ja innostusta ja niiden avulla organisaatioiden tuottavuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja laatua. PoJo-hankkeessa edistetään positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamista Pohjois-Pohjanmaan alueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä julkisorganisaatioissa. Hankkeessa toteutetaan alueellisia ja organisaatiokohtaisia koulutuksia, valmennuksia ja muita asiantuntijapalveluita sekä valmennetaan työvoima- ja yrityspalveluiden kehittäjiä ja tarjoajia positiivisen organisaation ja johtamisen soveltamiseen. Lisäksi hankkeessa kootaan valtakunnallinen positiivisen johtamisen vertais- ja mentorointiverkosto positiivisen johtamisen ja organisaation tutkimustiedon ja käytännön kokemusten jakamiseksi.
Digilii-hankkeessa kehitetään työelämässä toimivien henkilöiden digitaalisen liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamista ja samalla erityisesti mikro- ja pk-yritysten digitaalisen liiketoiminnan valmiuksia ja kilpailukykyä Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi hankkeessa halutaan parantaa Oulun korkeakoulukonsernin ja mahdollisesti muiden oppilaitosten kykyä vastata työelämän digitaalisen liiketoiminnan osaamishaasteisiin. Hankkeessa koulutetaan vähintään 100 henkilöä digitaalisen markkinoinnin asiantuntijoiksi, sekä tuotetaan mikro- ja pk-yrityksille tarkoitettu digitaalisen markkinoinnin kehittämisen työkalupakki, jonka avulla yritykset voivat nykyistä helpommin kehittää prosessejaan ja kilpailukykyään. Lisäksi tutkimustyöllä, julkaisutoiminnalla ja opettajien koulutuksen avulla lisätään ja levitetään digitaalisen markkinoinnin osaamista maakunnan alueella.
Kehitämme aluettamme hankkeiden lisäksi myös erilaisissa yhteisissä projekteissa yhteistyökumppaneidemme ja verkostojemme kanssa. Tuemme uuden liiketoiminnan ja ideoiden syntymistä.
Reagoimme nopeasti keväällä puhjenneeseen koronakriisiin muun muassa tekemällä suojavisiirin prototyypin Hailuodon kunnalle sekä tukemalla Proof of Concept -rahoituksella lehtorimme Esa Törmälän ja hänen tyttärensä tekemän virkatun kasvosuojaimen kehitystyötä.
Opiskelijamme auttoivat Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksiä ratkomaan koronakriisin aiheuttamia haasteita. Oamkin ja Oulun yliopiston Innovaatiokeskus järjesti keväällä sOULUtions SOS -virtuaalitapahtuman, jossa lähes 50 opiskelijaa ratkoi kahdeksan yrityksen ongelmia. Tapahtuma toteutettiin täysin virtuaalisena.
Proof of Concept -rahoituksella puolestaan tuimme opiskelijamme Henri Huovisen liikeideaa viedä suomalaisia makuja maailmalle. Hänen yrityksensä myy suomalaisia tuotteita sisältäviä mysteeriruokabokseja, jotka voivat sisältää esimerkiksi poronlihaa ja ruista.
Tuotamme jatkuvasti uutta tietoa, jota jaamme esimerkiksi oman verkkojulkaisusarja ePookin sekä ePookin asiantuntijablogin kautta. Olimme 6. tuotteliain ammattikorkeakoulu julkaisujen suhteen vuonna 2019. Olemme kertoneet esimerkiksi koronaviruksen leviämisen tutkimisesta ja vasta-ainepitoisuuksien mittaamisesta väestötasolla sekä siitä, miten työyhteisöt toimivat oman psykososiaalisen työhyvinvointinsa kehittäjänä. Julkaisujemme määrä on kasvanut viime vuosina koko ajan, ja vuonna 2019 tuotimme niitä ennätysmäärän 756 kappaletta. Eniten julkaisuja tuotti kulttuuriala, jonka julkaisuista suurin osa on taiteellisia. Vuoden 2020 julkaisuna palkitsimme artikkelin Ensihoidon mobiilipeli vastaa koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin.
Palkitsemme vuosittain meillä tehtyjä julkaisuja ja opinnäytetöitä. Vuoden 2020 julkaisuna palkitsimme artikkelin Ensihoidon mobiilipeli vastaa koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Se kertoo opetuksen ja oppimisen tueksi kehitetystä ensihoidon mobiilipelistä, joka tarjoaa uuden vaihtoehdon ensihoidon opiskeluun, on innostava ja toimii hyvin myös etäopiskelussa. Artikkeli on kirjoitettu opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä ja taustalla on kiinnostava kehityshanke.
Vuoden AMK-opinnäytetyö Ensihoidon potilaiden tyytyväisyys Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten toiminta-alueella on aiheeltaan ajankohtainen ja hyödynnettävissä ensihoidon kehittämisessä.
Vuoden YAMK-opinnäytetyössä Säveltäminen pianotunneilla: Ideoita säveltämisen opettamiseen instrumenttitunneilla on puolestaan tuotettu pedagoginen verkko-opetusmateriaali pianonsoiton opettajille. Samankaltaista oppimateriaalia ei ole juuri tuotettu lasten ja nuorten opettamiseen. Opetusmateriaali vastaa myös musiikkiopistojen uusien opetussuunnitelmien vaatimuksiin, joissa instrumenttiopintoihin on liitetty säveltämisen mahdollisuus.
Osana oululaista kulttuurielämää jo 20 vuotta
Kulttuurialan koulutuksemme täytti lukuvuoden aikana 20 vuotta. Kulttuurialan yksikkö on alueella näkyvä ja kuuluva toimija. Meiltä valmistuneet kulttuurialan ammattilaiset ovat integroituneet vuosien saatossa kattavasti alan yrityksiin, julkiselle sektorille ja erilaisiin tapahtumiin Pohjois-Pohjanmaalla, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Meiltä on valmistunut 1 277 kulttuurialan ammattilaista, joista ylemmän tutkinnon suorittaineita on 46.
Taiteellinen toiminta näkyy Oulun alueella monipuolisesti erilaisina produktioina ja julkaisuina, ja sitä tehdään osana koulutusta sekä henkilöstön omana taiteellisena toimintana. Taiteellisiin tuotantoihin ja tapahtumiin voi tutustua Oamkin tapahtumakalenterissa.
202020Inverse toteutettiin syksyllä 2019 osana seitsemännen kerran järjestettyä Lumo Light Festival Oulua. 202020 Inverse oli matka tunteiden ja värimaailmojen koodistoon. Teoksella haluttiin viestittää, mitä värit ja tunnetilat viestivät yleisössä. Katsoja pystyi vaikuttamaan sisältöön äänestämällä tunnetilaansa kuvaavaa väriä reaaliajassa. Monialainen 202020 Inverse -teos suunniteltiin osana tanssin, musiikin ja viestinnän tutkinto-ohjelmien kurssisisältöjä. Lumo-valofestivaalissa herätetään kaupunki eloon viikonlopun ajaksi valon eri ilmenemismuodoilla. Vuonna 2019 teemana oli luontomme ja kävijämäärä oli noin 90 000 katsojaa. 202020 Inverse -installaatio oli nähtävillä Snellmanin puistossa 22.–24.11.2019.
1157 kilometriä on taidepedagoginen projekti, jonka tekijöinä ovat tanssinopettajakoulutuksen ja musiikkipedagogikoulutuksen opiskelijamme. Tanssiteos oli alunperin tarkoitus toteuttaa kiertueena oululaisissa kouluissa, mutta koronapandemian aiheuttamat rajoitukset muuttivat toteutustapaa.
Videomuotoisella teoksella haluttiin tarjota mahdollisuus näkyä ja tulla katsotuksi erilaisissa ympäristöissä. Korona antoi teoksen tekemiseen osallistuneille arvokkaan mahdollisuuden kokeilla sisällön tuottamista digiympäristöön ja samalla tekijät tulivat harjoitelleeksi tiimityöskentelyä uusien taitojen haltuun ottamisessa. Lopputulokseksi saatiin upea teossarja, jossa jokaisen tekijän kädenjälki, uusien taitojen haltuun ottaminen ja tiimityön onnistuminen näkyvät selkeästi.
Voit katsoa 1157 kilometriä -teoksen YouTubessa. Tanssiteoksen lähestymiskulmana on saavutettavuus eli myös ne lapset ja nuoret, jotka muutoin eivät ehkä tanssia käy katsomassa, voivat kokea tanssitaidetta. Viime lukuvuoden teos nimettiin työryhmän kanssa 1157 kilometriä, ajatuksena matkata teoksen aikana Suomen halki eri tunnelmissa.
Muutimme muutti Linnanmaan kampukselle kesällä 2020 ja samassa yhteydessä nähtäville nostettiin taidekokoelma, joka käsittää valokuvia, maalauksia, sarjakuvia, grafiikkaa, veistoksia ja lasitöitä. Kokoelman suuruus on noin 540 erilaista taideteosta. Tiina Tolonen on esittänyt yamk-opinnäytetyössään erilaisia tapoja, joita Oamkin on mahdollista käyttää taidekokoelmansa hyödyntämiseksi sekä työhyvinvoinnin edistäjänä että brändiin ja mainearvoon vaikuttavana tekijänä.
Tolosen mukaan taiteella on osansa henkilöstön ja opiskelijoiden kotouttamisessa ja sitouttamisessa uuteen toimintaympäristöön. Kulttuuria ei voi sulkea työelämän ulkopuolelle, sillä merkittävä osa ihmisen päivästä kuluu työpaikalla. Oamkissa taidetta ei ole kuitenkaan hankittu pelkästään koristukseksi vaan myös opetuksen tueksi.
Erityisen suuria vaikutuksia voidaan saada aikaan sillä, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä. He voivat esimerkiksi valita työhuoneeseensa itseään miellyttävää taidetta. Oamkissa meillä on taidelainaamo, josta henkilöstö voi lainata taideteoksia. Taide on koottu Kookos-kokoelmahallintajärjestelmään.
Tiina Tolosen YAMK-opinnäytetyö: Jaettu ilo: Taiteen merkityksestä hyvinvoinnille työ- ja opiskeluympäristössä sekä taiteen kohtaamisesta arkipäivässä.
Janne Puhakka yhdenvertaisuuden keulakuvana
Haasteellisina aikoina on entistä tärkeämpää luottaa itseensä. Niinpä jatkoimme kolme vuotta sitten lanseeraamme #luotaisteesi-kampanjaa, jolla haluamme kannustaa ja tukea nuoria olemaan juuri sellaisia kuin ovat. Keulakuvaksi saimme ex-jääkiekkoilija Janne Puhakan, joka rohkeni kertoa julkisesti homoseksuaalisuudestaan.
Ex-jääkiekkoilija ja sarjakuvapiirtäjä #luotaitseesi-kampanjan keulakuvina
Ex-jääkiekkoilija Janne Puhakka sekä Finnish Nigtmares -sarjakuvan luoja Karoliina Korhonen toimivat #luotaitseesi-opiskelijarekrytointikampanjamme keulakuvina. Jatkoimme vuonna 2017 lanseeraamaansa #luotaitseesi-teemaaa, jonka tarkoituksena on rohkaista nuorta olemaan oma itsensä ja tekemään itselleen sopivia valintoja elämässään.
Puhakasta tuli historian ensimmäinen miesten SM-liigassa pelannut pelaaja, joka rohkeni kertoa homoseksuaalisuudestaan julkisuudessa.
– Päätin jakaa mun tarinan, jotta maailma vois olla kaikille yhdenvertainen tulevaisuudessa. Luota itseesi ja tiedä, että olet arvokas sellaisena kuin oot, kertoo Puhakka Oamkin mainosvideossa.
Karoliina Korhosen alun perin kavereilleen tekemästä Finnish Nightmares -sarjakuvasta on kasvanut kansainvälinen ilmiö. Myös Korhosen tarina kertoo itseensä luottamisen merkityksestä, sillä hän on painottanut haastatteluissa, ettei osaamistaan saa vähätellä ja häpeillä.
Koronaviruksen testaaminen ja todentaminen puhutti Suomessa keväällä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkömme Mika Paldanius kirjoitti ePooki-sarjassamme uuden viruksen leviämisen tutkimisesta.
Paldaniuksen mukaan väestön laajojen vasta-ainetutkimusten kautta voidaan arvioida koronaviruksen leviämistä väestössä. Vasta-ainetestit eivät ole rutiinikäytössä uuden koronavirusinfektioiden selvittämisessä puutteellisten määritysliuosten ja keskeneräisen kehittämistyön vuoksi. Jatkossa väestön laajat vasta-ainetutkimukset, joiden näytemateriaalina on verinäytteistä erotettu seerumi, tarkentavat kuvaa koronaviruksen leviämisestä väestössä
Brändimme on tutkimusten mukaan vahva. Oamk on toiseksi arvostetuin korkeakoulu 25–64-vuotiaiden mielestä ja kolmanneksi arvostetuin alle 30-vuotiaiden keskuudessa, selviää Taloustutkimuksen tekemistä tutkimuksista. Myös suuri yleisö pitää mainettamme hyvänä, kertoo T–Median tutkimus.
Brändillä on merkitystä, sillä Taloustutkimuksen mukaan maineen merkitys opiskelupaikan valintaan on kasvanut. Nuorten keskuudessa maineen osuus valintaperusteena on noussut jopa 19 % viiden vuoden aikana.
Oamkin maine on toiseksi paras Poliisiammattikorkeakoulun jälkeen suuren yleisön keskuudessa, kertoo T-Media. Oamkin arvosana on 3,66 asteikolla 1–5. Hyvänä tuloksena pidetään 3,50 ylittävää arvosanaa. Parhaimman arvosanan Oamk saa palveluistaan.
Koronan vaikutukset kuten etäopetukseen siirtyminen sekä muutto uudelle Linnanmaan kampukselle puhuttivat journalistisessa mediassa 1.1–30.6. 2020. Uutisointi oli enimmäkseen positiivista.
Suurimmiksi aiheiksi muodostuivat koronaan liittyvä uutisointi maalis- huhtikuussa sekä mobiilipeliaiheiset artikkelit helmikuun puolivälissä. Muita huomattavia aiheita olivat muutto Linnanmaalle, mihin viitattiin tasaisesti pitkin tarkastelujaksoa sekä muuttoon liittyvät valmistelut kuten Oulun joukkoliikenteen rakennustyöt sekä tilojen peruskorjaaminen Linnanmaalla. Eniten Oulun ammattikorkeakoulusta kirjoitti Kaleva, Forum24 sekä Yle.fi.
Keskustelluimpia aiheita sosiaalisessa mediassa olivat mm. robotiikkaan liittyvät julkaisut, julkaisut erilaisista tapahtumista sekä julkaisut Oamkin muutosta Linnanmaalle ja toisaalta yliopiston kaavaillusta muutosta keskustaan. Puolen vuoden tarkastelujakson somelähteinä olivat Twitter, Facebook, Instagram, Youtube, sekä blogit ja foorumit.
Kestävä kampusarki
Ympäristövastuu tarkoittaa meillä sitä, että edistämme suunnitelmallisesti kestävää kehitystä kaikessa toiminnassamme. Arvioimme toimintamme ympäristövaikutuksia ja sitä, miten voimme arjessa vaikuttaa niin luonnon kuin rakennetun ympäristön kestävyyteen. Kampuksillamme on jo vuosia järjestetty erilaisia kestävän kehityksen tapahtumia, joilla pyritään kasvattamaan tietoisuutta asiasta. Ympäristövastuu näkyy myös vahvasti koulutuksessa ja hankkeissa. Olemme mukana seuraavissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa:
Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä.
Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Pääosa koulutuksestamme muutti Linnanmaan kampukselle vuonna 2020. Siirryimme 40 000 neliöstä lähes puolet pienempiin tiloihin 23 000 neliöön. Linnanmaan kampuksemme on remontoitu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Rakennushankkeelle on haettu sertifikaattia kansainvälisestä BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmästä, jossa arvioidaan niin rakentamisen kuin valmiin rakennuksenkin ympäristöystävällisyyttä. Jo suunnitteluvaiheessa myönnetyssä sertifikaatissa erityisen hyvät pisteet rakennus sai materiaaleista, maankäytöstä ja ekologisuudesta.
Tilojen rakennuttaja, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), on panostanut korjausrakentamisen aikana yhteiskehittämiseen. Oamkilaiset ovat päässeet osallistumaan tilojen suunnitteluun monella eri tavalla: käyttäjäryhmätyöskentelyssä, työpajoissa, seminaareissa ja tietoiskuissa. Tämä varmistaa osaltaan sen, että tilat tukevat toimintaamme ja ovat tulevaisuutta kestäviä niin strategisella, taktisella kuin operatiivisellakin tasolla.
Linnanmaan kampuksen tiloihin ja niiden korjaamiseen voit tutustua videoiden ja juttujen kautta:
Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekarttatyössä etsitään niitä toimia, joilla maakunnan ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä, ja alueen toimijat sitoutumaan yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimiin. Ilmastotiekarttatyössä on laajasti mukana toimijoita ja organisaatioita maakunnasta.
Olemme mukana toimimalla alueellisena koordinaattorina valtakunnallisessa Canemure-hankkeeessa, jonka tavoitteena on muun muassa edistää kunnissa ja maakunnissa hiiliälykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa sekä parantaa rakennusten energiatehokkuutta.
Kunnille lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. Vuoden 2019 tulokset ja ennakkotieto vuodelta 2020 julkaistaan keväällä 2021. Tulemme seuraamaan ilmastotiekarttatoimien kehittymistä ja vaikuttamaan niiden toteutumiseen.
Oamk on kehittänyt yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa Metsämittari-nettityökalun, jonka avulla voidaan tarkastella palveluun ladattujen metsien käyttöskenaarioiden vaikutuksia moniulotteisesti. Metsämittarin avulla saadaan tietoa muun muassa siitä, kuinka erilaiset hakkuuskenaariot vaikuttavat samanaikaisesti metsien tilaan ja metsistä saataviin ekosysteemipalveluihin. Työkalu visualisoi vaikutuksia lähes neljäänkymmeneen metsiä kuvaavaan muuttujaan eri aikajaksoina.
Metsämittarissa on laskelmia puuston tilavuus- ja biomassatunnusten lisäksi monimuotoisuutta ja luonnontuotteita kuvaavia muuttujia, kuten metsien tärkeimpiä kasviryhmiä ja -lajeja. Tällä hetkellä Metsämittarilla voidaan visualisoida uusia kasvillisuusmuuttujia sisältäviä skenaariolaskelmia Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin, mutta jatkossa työkalu laajenee koko Suomen tasolle.
Hiilijalanjälki kertoo ilmastokuormasta eli siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy. Lassila&Tikanojan Ympäristönetti-sovelluksen mukaan vuonna 2019 jätehuollon hiilijalanjälkemme oli 34,74 tonnia, mikä on 8 % enemmän kuin vuonna 2018. Hiilijalanjälkeen on laskettu Oamkin kaikki jätehuollosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt: mukana ovat sekä kuljetuksesta että käsittelystä aiheutuneet päästöt.
Kierrätysaste vuonna 2019 oli 50 %, mikä oli laskenut 8 % edellisestä vuodesta. Hyötykäyttöaste oli puolestaan 94 %, mikä oli pienentynyt 3 % edellisestä vuodesta. Jätelukuihin voi vaikuttaa Oamkin kampuksilla käynnistynyt muutto Linnanmaalle. Vuonna 2019 siivosimme kampuksia muuttoa varten, ja tämä jatkui myös vuonna 2020. Joka tapauksessa jätteen hiilijalanjälkeen, kierrätys- ja hyötykäyttöasteeseen on kiinnitettävä jatkossa huomiota. Ensisijaisesti pyrimme vähentämään jätteiden syntyä.
Seuraamme lautashävikkiä
Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, ja sitä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Ruoan ympäristövaikutukset muodostavat noin kolmanneksen jokaisen aiheuttamasta ympäristökuormasta. Jätteeksi päätyvän ruoan osalta kaikki ruoantuotannon haitalliset ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Olemme seuranneet lautashävikkiä yhteistyössä ravintola Amican kanssa, ja viestimme asiasta erityisesti ruokahävikkiviikon yhteydessä. Oamkissa lautashävikki on pienentynyt seurannan aikana.
Lautashävikki (g/annos) Oamkissa vuosina 2017–2019
| Vuosi | Lautashävikki (g/annos) | Muutos% |
| 2017 | 46,8 | |
| 2018 | 36,9 | 21,1 |
| 2019 | 29,0 | 21,4 |
Paperinkulutuksemme on vähentynyt 57 % vuodesta 2014
Tavoitteemme on pitää paperinkulutus laskevana. Alla olevassa taulukossa näkyvät monitoimilaitteiden kautta tehdyt tulosteet vuosina 2014–2019.
Paperinkulutus vuosina 2014–2020
| Vuosi | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Lukumäärä | 3 813 226 | 3 058 910 | 2 604 136 | 2 196 647 | 1 882 566 | 1 631 450 |
| Vähennystä (%) edellisestä vuodesta | 19,8 | 14,9 | 15,6 | 14,3 | 13,3 |
Lentämisen tilalle etäyhteyksiä
Kotimaan lennot ovat vuonna 2019 kasvaneet huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna: niiden osalta muutosprosentti on 58,7. Keväällä 2020 lennot loppuivat pandemiatilanteen vuoksi. Tavoitteena on, että lentomäärät eivät tule jatkossa nousemaan vuoden 2019 tasolle, vaan hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan erilaisia etäyhteyksiä entistä monipuolisemmin.
Lentojen lukumäärä vuosina 2018–2019
| Kotimaa | Ulkomaa | Yhteensä | |
| 2018 | 658 | 664 | 1 322 |
| 2019 | 1 592 | 666 | 2 258 |
| Muutos-% | 58,7 | 0,3 | 41,5 |
Taloudellinen vastuumme on tuloksellisuutta
Taloudellinen vastuu meillä Oamkissa tarkoittaa tuloksellisempaa toimintaa. Arvojemme mukaisesti toimimme talouden osalta avoimesti ja vastuullisesti. Huomioimme myös taloudellisesti kestävän kehityksen. Merkittävimmät kulumme syntyvät henkilöstökuluista.
Jokainen oamkilainen vaikuttaa osaltaan tuloksellisuuteen, koska perusrahoitus jakautuu ammattikorkeakoulujen kesken pääasiassa tulosten perusteella. Strategian mukaisesti Oamkissa tullaan lukuvuoden 2020–2021 aikana ottamaan käyttöön sisäinen rahanjakomalli, joka tukee tuloksellisuutta ja tarjoaa selkeät mittarit toiminnalle. Tutustu tilinpäätöksiimme ja toimintakertomuksiimme www-sivuillamme.
Toimimme seuraavien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan:
Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin.
Hallitus hyväksyi kesäkuussa johdon esityksen toimenpiteistä tavoiteltujen säästöjen aikaansaamiseksi. Alustavan arvion mukaan pysyvä henkilöstön vähennystarve oli noin 40 henkilötyövuotta. Säästötoimenpiteenä toteutettiin yhteensä enintään 38 henkilötyövuoden vähennys, joista valtaosa toteutui eläkeratkaisuilla ja määräaikaisten työsuhteiden lukumäärää vähentämällä. Toteutettavat irtisanomiset kohdistuivat enintään 9 henkilöön ja osa-aikaistamiset korkeintaan 4 henkilöön.
Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen taustalla oli tappiollinen tilinpäätös vuodelta 2019, tappiollinen talousarvio vuodelle 2020 ja alkuvuoden odotettua huomattavasti budjetoitua heikompi talouden tuloskehitys sekä tulevien vuosien kulurakenne. Neuvottelujen tavoitteena oli saavuttaa vuoden 2020 aikana 1,5 miljoonan euron säästöt. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena oli lisäksi 2 miljoonan euron säästöt vuositasolla.
Lomautuksiin ei ollut tarvetta, vaan loppuvuoden talouden tasapainotuksessa otetaan huomioon ministeriön myöntämien lisäpaikkojen mukana tuleva lisärahoitus ja säästöjärjestelyjen osittainen toteutuminen jo vuoden 2020 aikana.
Oamk tukee irtisanottavia yhteistoimintamenettelyssä sovitulla tavalla ja työsopimuslain edellyttämällä tavalla.
Hankintamenettelyjen sääntelyn tavoitteena on varojemme tehokas käyttö, markkinoilla olevan kilpailun hyödyntäminen, ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutuminen, julkisuus ja avoimuus sekä markkinoiden toiminnan edistäminen.
Ympäristönäkökulma huomioidaan hankinnoissa ja palveluiden kilpailutuksissa pyytämällä palvelun tai tuotteen tarjoajia tarvittaessa todentamaan ympäristöjärjestelmän tai vastaavan käytöstä. Arvioimme tuotteiden ympäristökuormittavuutta, vältämme turhia hankintoja ja kierrätämme kalusteita sekä laitteita Oamkin sisällä. Olemme mukana Hanselin puitesopimuksessa, jossa kestävä kehitys on tärkeänä kriteerinä hankinnoille. Olemme myös sitoutuneet Euroopan yhteiseen tavoitteeseen ehkäistä korruptiota, lahjontaa sekä rahanpesua.
Ensimmäinen varainhankintakampanjamme onnistui yli odotusten. Keräsimme vuosien 2018–2019 aikana lahjoitusvaroja yli 690 000 euroa. Olemme tehneet lahjoitusvarojen käytöstä suunnitelman, joka toteutetaan vuoden 2020 lopussa. Varainkeräyskampanjan teemana oli hyvinvointia pohjoiseen ja lahjoitusvarojen käyttökohteena on erityisesti koulutuksen kehittäminen.
Lahjoitusvaroilla tullaan hankkimaan muun muassa koulutusta ja osaamisen kehittämistä tukevia robotteja, etähoivapalveluita mahdollistavia sovelluksia sekä digitaalisia koulutusvälineitä kuten virtuaaliurut. Oamkin lahjoitusvarojen käyttösuunnitelma on vahvistettu varainkeräyksiä valvovassa Poliisihallituksessa.
Lahjoittajilla oli mahdollisuus kohdentaa yli 10 000 euron lahjoitukset suoraan valitsemalleen koulutusalalle. Kohdennettuja lahjoituksia tehtiin yli 250 000 euroa. Kohdentamattomat lahjoitusvarat annettiin ammattikorkeakoulun toimintaan yleisesti. Näitä lahjoituksia käytetään korkeakoulun strategian mukaiseen koulutuksen kehittämiseen.
Otimme digiloikan nopeasti
Korona haastoi ja mahdollisti uudenlaiset tavat työskennellä ja onnistuimme digiloikassa hyvin. Huolehdimme opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista ja laadukkaasta opetuksesta uudenlaisissa tilanteissa kyselyiden mukaan pääasiassa hyvin. Toiminnassamme yhdymme näihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin:
Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin.
Toimintaamme ohjaavat osakeyhtiölaki ja ammattikorkeakoululaki, jossa säädetään muun muassa ammattikorkeakoulujen tehtävistä, ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallinnosta sekä toimielinten tehtävistä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa toimintaamme nelivuotisilla sopimuksilla, joissa sovitaan muun muassa tutkintotavoitteet ja niiden perusteella kohdennetut määrärahat. Ammattikorkeakoulumme hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa yhtiökokouksen valitsema hallitus.
Olemme sitoutuneet kaikille avoimen ja syrjimättömän työkulttuurin edistämiseen. Kehitämme toimintamalleja, joissa huomioidaan yhdenvertaisuus ja häirintää ehkäiset tavat, ja käymme asiasta avointa keskustelua henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Osallistumme sopiviin näiden arvojen mukaisiin kampanjoihin.
Oamkin johtoon kuuluvat rehtori, vararehtori, viestintäjohtaja sekä yksikönjohtajat. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintamme organisoitiin vuoden 2020 alussa kuudeksi yksiköksi.
Tutustu yksikönjohtajiin lukemalla heistä kertovat jutut, joihin pääset nimeä klikkaamalla.
- Ammatillinen opettajakoulutus, yksikönjohtaja Asko Karjalainen
- Informaatioteknologia, yksikönjohtaja Jari-Pekka Rontu
- Kulttuuriala, yksikönjohtaja Riitta Tötterström
- Liiketalous, yksikönjohtaja Tiina Gallén
- Sosiaali- ja terveysala, yksikönjohtaja Taina Junttila
- Tekniikka ja luonnonvara-ala, yksikönjohtaja Ville Isoherranen.
1.10.2020 puolestaan aloitti uusi rehtorimme, joka on tekniikan tohtori Heidi Fagerholm. Hänellä on vahva kansainvälinen työura ja merkittävä johtajakokemus suurissa organisaatioissa. Vuodesta 2009 Oamkia johtanut rehtori Jouko Paaso jää eläkkeelle ensi vuoden puolella.
Oamkin ja Oulun yliopiston hallitukset tekivät joulukuussa 2019 päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta. Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyi yliopiston palvelukseen, ja muodostuva yhteinen palveluorganisaatio alkoi tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille. Sisäisiä palveluita ovat esimerkiksi ICT-, koulutus-, henkilöstö- ja talouspalvelut sekä kirjasto.
Uudessa yhteisessä palveluorganisaatiossa on yliopiston työntekijöitä 479 ja Oamkista siirtyneitä työntekijöitä 134. Eri toiminnoista vastaavat hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, palvelujohtaja ja talousjohtaja. Molemmille organisaatioille on jäänyt jonkin verran opetusta ja tutkimusta tukevia omia palveluja sekä korkeakoulujen omia strategioita tukevaa kehitystoimintaa ja viestintää.
Henkilöstömme määrä heinäkuussa 2020 oli 476 ilman sivutoimisia tuntiopettajia. Henkilöstömäärässä ovat mukana harjoittelijat ja työlomalla olevat työntekijät. Sivutoimisten tuntiopettajien määrä oli 43 lukuvuoden aikana. Opetushenkilöstön osuus on 75 % henkilöstömäärästä. Henkilöstömme keski-ikä on 50,5 vuotta.
Siirryimme Oamkissa etäopetukseen ja -työskentelyyn 18.3. Henkilöstöstämme 83 prosenttia koki etätyöskentelyyn siirtymisen onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin. Työntekijät olivat tyytyväisiä esimerkiksi etätyövälineiden toimivuuteen, mutta olisivat kaivanneet vähän enemmän ohjeistusta. Opettajista 69 prosenttia koki oman opetuksensa laadun säilyneen ennallaan. Kysely tehtiin huhti – toukokuun vaihteessa. Vastausprosentti oli 40.
Opiskelijakunta OSAKO selvitti huhtikuussa opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia oli sitä mieltä, että etäopiskeluun siirtyminen onnistui hyvin tai erittäin hyvin. Hieman yli puolet vastaajista koki, että motivaatio etäopiskeluun oli poikkeustilanteessa huono tai erittäin huono. Korona ei ole vaikuttanut kuitenkaan suoritettujen opintopisteiden määrään.
Yhteistoimintaneuvottelukunta toimii meillä Oamkissa tasa-arvotoimikuntana, ja sen tehtävät on kirjattu sopimukseen yhteistoiminnasta Oamkissa.
Yhdenvertaisuutta edistämme tasapuolisella, avoimella ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet mahdollistavalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella. Oamkin henkilöstöä koskevia asioita valmistelemme työryhmissä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Sukupuolella ei ole merkitystä palkkaukseen eikä muuhun työsuhteeseen liittyvässä päätöksenteossa. Avoimiin tehtäviin valitaan pätevin hakija sukupuoleen katsomatta.
Työsuhteessa ja vähimmäispalkan määrittämisessä noudatetaan Sivistystyönantajat ry:n työehtosopimusta. Palkkaeroja voi syntyä työtehtävän vaativuuden sekä työntekijän koulutuksen, työkokemuksen, osaamisen ja työn tuloksen perusteella.
Haimme Sivistystyönantajien (Sivista) jäsenyyttä 1.1.2020 lukien. Sivista on ainoa pelkästään sivistys-, opetus- ja korkeakoulusektoria edustava työnantajajärjestö Suomessa. Sivista on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen ja siihen kuuluu yli 330 opetuksen ja koulutuksen järjestäjää kaikilta koulutusasteilta perusopetuksesta korkeakouluihin sekä muita sivistys- ja kulttuurialan toimijoita. Aiemmin olemme kuuluneet Avainta ry:hyn.
Henkilöstön työhyvinvointia ja työoloja seuraamme ja kehitämme henkilöstötutkimusten, virekyselyjen, riskien ja vaarojen arvioinnin, varhaisen tuen toimintamallin ja sairauspoissaolojen hallinnan sekä työterveyshuollon toteuttamien työpaikkaselvitysten avulla.
Viime keväänä teimme Oamkissa oman kyselyn henkilöstölle poikkeusoloihin ja etätyöhön siirtymisen vuoksi. Halusimme selvittää, miten etätyö sujuu poikkeustilanteen aikana: kuinka henkilöstö on sopeutunut etätyöhön siirtymiseen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut henkilöstöön. Pääsääntöisesti etätyöhön siirtyminen oli sujunut hyvin.
Henkilöstötutkimusten pohjalta nousseita kehittämiskohteita olemme seuranneet kuukausittain tehtävien viremittausten avulla. Tuloksia olemme tarkastelleet koulutusosastoittain ja palveluittain, ja ne raportoidaan anonyymisti. Oamk-tason päätulokset on raportoitu henkilöstöintraan. Kuukausittain tehtävistä viremittauksista luovuimme kesällä 2020, ja tavoitteena on jatkossa ottaa käyttöön toisella tapaa toteuttava henkilöstöseuranta.
Työsuojelussa huolehdimme, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista tehdä työtä. Oamkissa on työsuojelutoimikunta, jossa käsittelemme muun muassa työhyvinvoinnin kehittämistä, työterveyshuollon raportteja ja Kela-korvaushakemuksen käsittelyä. Työterveyden asiantuntija työterveyspalveluista osallistuu tarpeen mukaan työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Lisäksi Oamkissa toimii turvallisuustiimi sekä kampuskohtaiset sisäilmatyöryhmät, joissa käsittelemme työturvallisuutta ja sisäilma-asioita.
Henkilöstö
Henkilöstömme määrä heinäkuussa 2020 oli 476 ilman sivutoimisia tuntiopettajia. Henkilöstömäärässä ovat mukana harjoittelijat ja työlomalla olevat työntekijät. Opetushenkilöstön osuus on 75 % henkilöstömäärästä. Henkilöstömme keski-ikä on 50,5 vuotta.
Oamk lukuina
Oamk on 10 000 hengen korkeaouluyhtyeisönä merkittävä alueellinen vaikuttaja. 73 % opiskelijoistamme tulee Pohjois-Pohjanmaalta ja lähes 80 % valmistuneista jää alueellemme töihin. Valmistuneiden työllistymisprosentti on 72. Vuonna 2019 meiltä valmistui 1 629 opiskelijaa. Heistä 1 322 suoritti AMK-tutkinnon, 110 ylemmän AMK-tutkinnon ja 197 valmistui Ammatillisesta opettajakoulusta. Kaikkiaan alumneja on noin 26 000. Oamkissa on noin 9 500 opiskelijaa , joista 280 on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Päätoimisia työntekijöitä on 460. Tki-toimintamme kokonaisvolyymi oli 10, 9 miljoonaa euroa, josta ulkopuolisen rahoituksen määrä oli noin 7,1 miljoonaa euroa. Hankkeissamme on vuosittain mukana noin 450 yritystä tai yhteisöä. Liikevaihtomme oli viime vuonna 55,8 miljoonaa euroa.
Toimituskunta: vararehtori Jyrki Laitinen, viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala (päätoimittaja), laatupäällikkö, Sari Ahvenlampi, viestintäasiantuntijat Anne Aho, Heli Montonen ja Marjo Sormunen sekä verkkoviestinnän suunnittelija Jani Karttunen.