Miten saada tietoa tulevaisuudesta? Alustavia havaintoja Tulevaisuusloikka-hankkeessa toteutusta ennakointitiedon keruusta
Tulevaisuusloikka-hankkeessa käynnistyi loppuvuodesta 2023 tiedonkeruu liittyen tulevaisuuden työelämään ja ennakointitietoon. Työtä on luotsannut Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskus erillisissä tiedontuotannon työpajoissa, joihin ovat osallistuneet kaikki hankkeen osatoteuttajat.
Hankkeen tiedonkeruun tarkoituksena on koota yhteen ja jäsentää ennakointiin ja aluekehittämiseen liittyvää tietomateriaalia ja tuottaa sen pohjalta materiaaleja ja harjoituksia opetuksen ja ohjauksen tueksi. Lisäksi kerättyä tietoa hyödynnetään tulevaisuuslaboratorio-työkalun suunnittelussa.
Tarkasteltavaan aineistoon (noin 40 kpl) valikoitui EU-tason ja globaalin tason ennakointitietoa, erilaista barometriaineistoa, kansallisen ennakoinnin raportteja, nuorten tulevaisuuskuvia käsitteleviä tutkimuksia ja alueellisia kehitysnäkymiä kuvaavia raportteja. Aineistoa kerättiin ja tarkasteltiin seuraavien teemojen mukaisesti: koulutus, työ, veto- ja pitovoimatekijät sekä muu hankkeen tavoitteiden kannalta kiinnostava aineisto. Aineiston tarkastelussa kiinnitettiin huomiota yrittäjyyteen, tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä segregaation ja polarisaation kysymyksiin.
Aineistosta etsittiin alueellista ennakointitietoa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun tulevaisuudennäkymistä, mutta myös pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuvia näkemyksiä siitä, mikä alueella voisi tulevaisuudessa työllistää, millaista osaamista ja koulutusta sen tueksi tarvitaan sekä mitkä muut tekijät kuin työ, sitouttavat ihmisiä alueelle. Kiinnostava kysymys tarkasteltavaksi on myös se, missä määrin EU-tason ja kansallisen tason tulevaisuus- ja ennakointitieto näkyy alueellisessa ennakoinnissa ja toiminnassa.
Toistaiseksi aineistossa ei ole tullut vielä vastaan esimerkiksi paljon veto- ja pitovoimiin liittyvää tietoa. Mikäli nuorten halutaan jäävän alueelle, on koulutus- ja työmahdollisuuksien lisäksi tarkasteltava alueellisesti muitakin tekijöitä. Tiedonkeruun avulla pyritäänkin tuottamaan systeemisempää ymmärrystä alueellista mahdollisuuksista ja tulevaisuuden vaihtoehdoista – lähitulevaisuuden ja nykyhetken osaamistarpeiden tarkastelun sijaan. Esimerkiksi nousevien teknologioiden, niiden tuomien mahdollisuuksien ja uhkien sekä yhteiskunnallisten muutosten ymmärtäminen edellyttää TKI- ja tiekarttojen seurantaa ja tulkintaa koulutuksen, työn, talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta.
Loikka-hanke teetti alkuvuodesta 2024 kyselyn oppilaitoskumppaneilleen Kajaanin, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla (vastaajia 20). Noin 30% vastaajista koki valmiutensa käsitellä opiskelijoiden kanssa työllistymistä omalla paikkakunnalla ja työelämän muutosta ja tulevaisuuden työtä hyväksi. Etenkin lukion opettajat kokivat valmiutensa heikommiksi, kuin muissa oppilaitoksissa työskentelevät. Tukimateriaalia opetuksen suunnitteluun sekä konkreettisia ja selkeitä harjoituksia ja materiaaleja toivoi 72% vastaajista.
Kyselyssä kysyttiin myös millaista ennakointitietoa (alueellista, valtakunnallista, EU-tasoista) vastaajat hyödyntävät omassa työssään. Vastaajat mainitsivat hyödyntävänsä mm. eri tahojen tekemiä kyselyitä ja tilastoja, eri hallinnonalojen ja oman toimialan tuottamaa tietoa, Sitran megatrendejä, erilaisia barometrejä ja tilastokeskuksen ja muiden tahojen (esim. Karvi) raportteja ja selvityksiä, eri alojen työllistymistietoa sekä väestönkehitykseen ja työllisyyden rakenteellisiin muutosnäkymiin liittyvää tietoa. Ennakointitietoa saatiin myös seuraamalla opettajien eri keskustelupastoilla käymiä keskusteluista liittyen muutokseen ja tulevaisuuteen sekä yleisesti mediasta uutisoinnista. Puolet vastaajista ei vastannut ennakointitiedon käyttöä koskevaan kysymykseen, mutta on toki mahdollista, että kaikki ennakointitietoa käyttävät eivät ole vain vastanneet kysymykseen. Kysely ei myöskään kerro miten ennakointitietoa käytetään.
Työelämään ja osaamistarpeisiin, liittyvän ennakointitiedon haasteena on se, että se kuvaa muutosta ja tarpeita usein suhteellisen lyhyellä aikaperspektiivillä. Esimerkiksi Työmarkkinatorin työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti perustuu tämänhetkiseen tilanteeseen ja aiempaan tietoon. Työvoimabarometri taas antaa ennusteen työmarkkinatilanteen kehittymisestä puolen vuoden päähän. JOTPA:n Osaamistarvekompanssi antaa sen sijaan jo lyhyen ja keskipitkän (5-9 v.) aikavälin ennakointitietoa sekä yhdistelee tietoa mistä eri koulutus- ja osaamistaustoista alalle tullaan tai mille aloille ja tehtäviin siltä poistutaan.
Kun tällaista tietoaineistoa hyödynnetään uraohjauksessa ja ammatinvalinnassa, päätökset tehdään oikeastaan tämän hetken tilanteen tai jo menneen tiedon valossa. Ohjauksen tulisi kuitenkin pystyä antamaan ihmisille välineitä pohtia valintojaan ja mahdollisuuksiaan myös pidemmälle tulevaisuuteen sekä tukea vielä näkymättömissä olevien vaihtoehtojen kuvittelua ja uusien työllistymisen muotojen luomista. Ennakointitiedon tulkinta ja käyttö ei ole helppoa. Pelkkä numeerinen tieto jokin alan työllistävyyden kehityssuunnasta ei vielä auta sen miettimiseen, millaisia työllistymisvaihtoehtoja alueella voisi olla 10 tai 20 vuoden päästä. Pidemmälle tulevaisuuteen katsovien tulevaisuuskuvien luominen vaatii sekä ymmärrystä tulevaisuutta koskevan tiedon luonteesta että välineitä sen tarkasteluun ja käyttämiseen.
Loikka-hankkeen tiedonkeruun tuloksena kertyvä aineisto tulee tarjoamaan opetus- ja ohjaustyötä tekeville selkeää tutkimustietoa sekä konkreettisia esimerkkejä, harjoituksia ja pelejä, joiden avulla työelämän tulevaisuutta ja alueellisia mahdollisuuksia voidaan käsitellä nuorten, ohjattavien tai opiskelijoiden kanssa lähihetken valintahorisonttia pidemmälle.
Sari Miettinen
projektiasiantuntija
tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun yliopisto