Lasten ja nuorten digimedian käyttö perheissä: mitä siitä tulisi tietää?

Oletko koskaan miettinyt, miten digimedian käyttö näkyy lapsiperheissä? Onko sinua huolettanut, mitä vaikutuksia liiallisella käytöllä voi olla lapsille? Työskenteletkö perheiden parissa ammattilaisena ja kaipaatko ohjeita vanhempien tukemiseen digimedian käytössä?

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että alle 3-vuotiaat lapset eivät käyttäisi digimediaa lainkaan. 3–4-vuotiaille suositellaan enintään tunnin käyttöä päivässä. Aivoliitto kehittää parhaillaan kansallisia suosituksia digimedian käyttöön vapaa-ajalla. Suositusten mukaan alle 2-vuotiaat eivät saisi käyttää digimediaa ollenkaan. Vanhempien tulisi välttää käyttöä pienten lasten ollessa hereillä. (Yle, 2024.) Kuitenkin 0–2-vuotiaista lapsista 49 % käyttää säännöllisesti älypuhelinta ja 74 % katsoo televisiota (Auxier ym., 2020). 2,5–4-vuotiaiden lasten keskimääräinen ruutuaika on 79 minuuttia, ja joillakin se voi olla jopa 5 tuntia (Mustonen ym., 2022). Nuoret käyttävät digimediaa vielä enemmän, jopa 7–10 tuntia päivässä (Datareportal, 2024). Koska lasten ja nuorten aivot ovat vielä kehittymässä, liiallinen käyttö voi olla erityisen haitallista (Aivoliitto, 2024).

Liiallinen ja ongelmallinen digimedian käyttö voi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen monin tavoin. Se voi lisätä mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta, sekä aiheuttaa oppimisvaikeuksia, uniongelmia ja liikkumisen vähenemistä. Tämä puolestaan voi lisätä riskiä ylipainoon ja hidastaa motorista kehitystä. Liiallinen käyttö voi myös haitata sosiaalista ja emotionaalista kehitystä sekä heikentää kielellistä kehitystä.  (Weng ym., 2023; Cai ym., 2023; Mustonen ym., 2022; Korhonen ym., 2021; Männikkö ym., 2020; El Asam ym., 2019.)

Vanhempien ja lähipiirin digimedian käyttö vaikuttaa voimakkaasti lasten omaan käyttöön ja sen vaikutuksiin. Vanhempien ja lähipiirin asenteet ja suhtautuminen ruutuaikaan ovat tärkeitä. (Weng ym., 2023; Mustonen ym., 2022.) Digimedian käyttö ja siihen liittyvä kasvattaminen aiheuttavat paljon huolta perheissä. Vanhemmat kaipaavat luotettavaa tietoa siitä, miten lasten digimedian käyttöä tulisi ohjata. Ammattilaiset voivat auttaa perheitä löytämään oikeat käytännöt.

Mies, lapsi ja vanhemmuus (MILAVA) -hanke tarjoaa koulutusta isiä ja perheitä kohtaaville ammattilaisille, jotta he voivat tukea perheitä digimedian käytössä. Näkökulmia isyyteen -koulutussarjan toisessa koulutuksessa käsitellään aiheita, kuten älypuhelimen roolia perheessä, digihyvinvointia ja digisääntöjä.

Lumoavat ruudut – digihyvinvointi perheissä koulutusteemat ovat:

• Älypuhelimen rooli perheen vuorovaikutuksessa (Niko Männikkö, johtava tutkija, Oamk)
• Digihyvinvointi perheissä (Aino Peltonen, yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto)
• Digisäännöt perheessä (Petri Aspegren, kokemusasiantuntija)
• Somesta tukea vanhemmuuteen (Pia Hiltunen, kansanedustaja)

Koulutusta odotellessa, voit halutessasi perehtyä näihin artikkelin lähteisiin:

Aivoliitto (2024). Lasten ja Nuorten aivoterveyttä suojaavat tekijät. Suomen yhteinen pääoma. https://www.aivoliitto.fi/kansallinenaivoterveysohjelma/tavoitteet/ikaryhmat/lasten-ja-nuorten-aivoterveys/

Auxier, B., Anderson, M., Perrin, A. & Turner, E. (2020). Parenting children in the age of screens. https://www.pewresearch.org/internet/2020/07/28/childrens-engagement-with-digital-devices-screen-time/

Cai, Z., Mao, P., Wang, Z., Wang, D., He, J., & Fan, X. (2023). Associations Between Problematic Internet Use and Mental Health Outcomes of Students: A Meta-analytic Review. Adolescent Research Review, 8(1), 45–62. https://doi.org/https://doi.org/10.1007/s40894-022-00201-9

Datareportal (2024). Digital 2024: Global Overview Report. Toim. S. Kempt. https://datareportal.com/reports/digital-2024-global-overview-report

El Asam, A., Samara, M., & Terry, P. (2019). Problematic internet use and mental health among British children and adolescents. Addictive Behaviors, 90, 428–436. https://doi.org/10.1016/j.addbeh.2018.09.007

Korhonen, L. (2021). The good, the bad and the ugly of children´s screen time during the COVID‐19 pandemic. Acta Paediatrica, 110(10), 2671-2672. https://doi.org/10.1111/apa.16012

Mustonen, R., Torppa, R., & Stolt, S. (2022). Screen Time of Preschool-Aged Children and Their Mothers, and Children’s Language Development. Children (Basel), 9(10), 1577. https://doi.org/10.3390/children9101577

Männikkö, N., Ruotsalainen, H., Miettunen, J., Pontes, H. M., & Kääriäinen, M. (2020). Problematic gaming behaviour and health-related outcomes: A systematic review and meta-analysis. Journal of Health Psychology, 25(1), 67–81. https://doi.org/10.1177/1359105317740414 Yle (2024). Kansallinen suositus valmistumassa – neljä uutta ohjetta kännykän käyttöön vapaa-ajalla. https://yle.fi/a/74-20114090