Vaatimukset ja asetukset
Koulusivistyskieli
Mikä on koulusivistyskieli?
Tieto koulusivistyskielestäsi on merkitty Peppiin kohtaan Henkilötiedot. Koulusivistyskielesi on joko ”suomi”, ”ruotsi” tai ”muu kieli kuin suomi tai ruotsi”. Koulusivistyskieli ei aina ole sama kuin äidinkielesi. Koulusivistyskieleksi voi olla merkitty myös tarkempi tieto muusta kielestä, esim. kiina, mutta se ei ole välttämätöntä.
Jos koulusivistyskielesi on virheellisesti merkitty Peppiin tai merkintä puuttuu, ota yhteys koulutuspalveluihin.
Miten koulusivistyskieli määritellään?
Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Koulusivistyskielesi todetaan siis suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon perusteella.
Jos olet käynyt peruskoulun ja lukion eri kotimaisilla kielillä, voit itse valita, onko koulusivistyskielesi suomi vai ruotsi. Ilmoittamaasi valintaa et voi vaihtaa kesken ammattikorkeakouluopintojen.
Ylioppilastutkinto voi määrittää koulusivistyskielesi, jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin koulusivistyskielelläsi. Tällöin koulusivistyskieleksesi katsotaan myös se kieli, jolla olet suorittanut hyväksytyn äidinkielen kokeen ylioppilastutkinnossa tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
Kansainväliset tutkinnot (IB, EB, Reifeprüfung) eivät vaikuta koulusivistyskieleesi. Jos olet suorittanut kansainvälisen lukiota vastaavan tutkinnon mutta suomalaisen peruskoulun, koulusivistyskielesi todetaan suomalaisen peruskoulun päättötodistuksesta.
Mihin koulusivistyskieli vaikuttaa?
Koulusivistyskielesi vaikuttaa opintoihisi kahdella tavalla:
1. Koulusivistyskielesi määrittää sen, mitkä toisen kotimaisen kielen opinnot kuuluvat tutkintoosi pakollisina:
Jos koulusivistyskielesi on suomi, tutkintoosi kuuluu pakollisena toisena kotimaisena kielenä ruotsin opintoja. Nämä ruotsin pakolliset opinnot on merkitty opetussuunnitelmaasi, ja saat arvioinnin sekä suullisesta että kirjallisesta ruotsin osaamisesta. Arvioinnit merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen.
Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, tutkintoosi kuuluu pakollisena toisena kotimaisena kielenä suomen opintojakso YY00DT02 Suomen kieli ja viestintä 3 op. Tämä opinto korvaa 3 op:n verran opetussuunnitelmaasi merkityistä ruotsin kielen opinnoista. Ota tässä tapauksessa yhteys opintovastaavaan opintosuunnitelmasi päivittämiseksi. Suomen kielen opintojakso YY00DT02 Suomen kieli ja viestintä suoritetaan useimmiten näyttönä viestinnän opettajalle. Sovi opinnon suorittamisesta viestinnän opettajan kanssa. Saat opintojakson suoritettuasi arvioinnin sekä suullisesta että kirjallisesta suomen osaamisesta. Arvioinnit merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen.
Jos koulusivistyskielesi on muu kieli kuin suomi tai ruotsi, tutkintoosi ei kuulu pakollisina opintoina toisen kotimaisen kielen opintoja. Voit tässä tapauksessa hakea vapautuksen toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimuksista (ks. Asetuksen mukaisista kielitaitovaatimuksista vapauttaminen). Puuttumaan jäävien toisen kotimaisen kielen opintojen sijasta sinun tulee opiskella sama määrä muita opintoja. Merkintä vapautuksesta kirjataan tutkintotodistuksen liitteeseen.
2. Koulusivistyskielesi määrittää sen, millä kielellä kirjoitat kypsyysnäytteesi:
Jos koulusivistyskielesi on suomi, kirjoitat kypsyysnäytteesi suomeksi.
Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, kirjoitat kypsyysnäytteesi ruotsiksi.
Jos koulusivistyskielesi on muu kieli kuin ruotsi tai suomi, kirjoitat kypsyysnäytteesi englanniksi.
Voit perustelluista syistä hakea muutosta kypsyysnäytteen kieleen Pulmussa. Asian päättää osaamisalajohtaja opintovastaavan esityksestä.
AMK-tutkinnon tutkintotodistuksen liitteeseen tulee merkintä koulusivistyskielestäsi ja siitä, millä kielellä kirjoitit kypsyysnäytteesi.
Mitä tutkintotodistukseen liitteen kielilausekkeet merkitsevät?
Tutkintotodistuksen liitteen kielilausekkeet osoittavat sinun hankkineen sellaisen ruotsin ja suomen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditaan niissä tehtävissä, joihin on vaatimuksena korkeakoulututkinto.
Toisen kotimaisen kielen osaamisesta tulee tutkintotodistuksen liitteeseen joko merkintä tyydyttävä (arvioinnit 1–3) tai hyvä (arvioinnit 4–5). Arviointi annetaan erikseen suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta.
Tutkintotodistuksen liitteeseen tulee merkintä myös koulusivistyskielestäsi ja kypsyysnäytteesi kielestä. Kun koulusivistyskielesi on suomi ja kypsyysnäytteesi kieli on suomi, merkintä osoittaa erinomaista suomen kielen taitoa. Kun koulusivistyskielesi on ruotsi ja kypsyysnäytteesi kieli on ruotsi, merkintä osoittaa erinomaista ruotsin kielen taitoa. Jos vain jompikumpi – koulusivistyskieli tai kypsyysnäytteen kieli – on tutkintotodistuksen liitteen mukaan suomi tai ruotsi, merkintä osoittaa ko. kielen hyvää kielitaitoa.
Julkisyhteisöjen henkilöstön toisen kotimaisen kielen taito
Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on vaatimuksena, että ne opiskelijat, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, saavuttavat julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän toisen kotimaisen kielen taidon.
Osoittamasi kielitaito ilmaistaan tutkintotodistuksessa. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito arvioidaan asetuksen (481/2003 § 16 ja 17) mukaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä. Oamkissa julkisyhteisöjen henkilöstön toisen kotimaisen kielen taitoa osoittavat opintojaksot arvioidaan lisäksi numeerisella asteikolla 1–5. Arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää.
Opintosuoritusotteessa näkyvät sekä numeeriset että sanalliset arvioinnit. Arviointiin sisältyy suullisen ja kirjallisen kielitaidon arviointi.
Eurooppalainen kieltenoppimisen viitekehys (CEFR)
Eurooppalainen viitekehys (Common European Framework of Reference) on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys, joka kuvaa kielitaitoa kuudella taitotasolla (A1, A2, B1, B2, C1 ja C2).
Opintojaksokuvauksissa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu osaamistavoitteina, mikä auttaa sinua ymmärtämään, mitä osaamisen aluetta opintojaksolla kehitetään ja mitä sinulta edellytetään ennen opintojaksolle osallistumista. Opintojakson lähtötaitotaso sekä tavoitetaitotaso on ilmoitettu opintojaksokuvauksessa.
Viitekehys toimii sekä opiskelijan itsearvioinnin että kieliopintojen opintojaksojen suunnittelun perustana.
Eurooppalainen viitekehys voi myös toimia kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esimerkiksi päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista.
Asetuksen mukaisista kielitaitovaatimuksista vapauttaminen
Opiskelijan tulee ammattikorkeakouluasetuksen (1129/2014 § 7) mukaan osoittaa tutkinnossaan riittävää ruotsin ja suomen kielen sekä vähintään yhden vieraan kielen osaamista. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista, jos
- opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi
- opiskelija ei ole aiemmin opiskellut ko. kieltä
- opiskelijalla on jokin muu erityinen syy, joka estää asetuksen mukaisen kielitaitotason saavuttamisen.
Mahdollinen vapautuksen anominen tulee hoitaa mahdollisimman pian opintojen alettua.
Opiskelijan toimenpiteet
- Opiskelija tarkistaa, onko hänen Pepin henkilötiedoissaan tieto koulusivistyskielestä oikein. Jos tieto on virheellinen tai se puuttuu, opiskelija ottaa yhteyttä koulutuspalveluihin tiedon korjaamiseksi.
- Opiskelija käynnistää vapautusprosessin keskustelemalla opintovastaavan kanssa. Opiskelija laatii vapaamuotoisen vapautusanomuksen, jossa on seuraavat tiedot:
- kieli tai kielet, joista vapautusta haetaan niiden opintojen koodi, nimi ja opintopistemäärä, jotka vapautuksen takia jäävät opiskelijalta suorittamatta perustelu vapautukselle niiden opintojen koodi, nimi ja opintopistemäärä, jotka opiskelija esittää suorittavansa vapautuksen takia pois jäävien kieliopintojen sijasta. Korvaavat opinnot voivat olla myös muita kuin kieliopintoja. Katso rehtorin päätös 1.10.2021.
- Anomukseen tulee liittää opintovastaavan lausunto, jossa opintovastaava hyväksyy opiskelijan ehdotuksen korvaaviksi opinnoiksi. Jos vapautusta haetaan sillä perusteella, ettei opiskelija ole opiskellut ko. kieltä aiemmin, anomukseen tulee liittää aiemmat tutkintotodistukset. Jos vapautusta haetaan erityisestä syystä, anomukseen tulee liittää myös kielenopettajan lausunto ja luki- tai lääkärintodistus sekä mahdollisesti muut asiaa perustelevat liitteet.
- Opiskelija toimittaa anomuksen liitteineen sähköpostitse opintovastaavalle, joka toimittaa sen Kielikeskuksen lehtorille Johanna Talvensaarelle. Lisätietoja saa tarvittaessa Johanna Talvensaarelta (johanna.talvensaari@oamk.fi).
Kielikeskuksen yksikönjohtaja tekee päätöksen, joka lähetetään sähköpostitse opiskelijalle, opintovastaavalle, koulutuspalveluille ja mahdollisille liitelausuntojen kirjoittajille.