Opinnäytetyön kirjoittaminen
Opinnäytetyön kirjoittaminen on prosessi, jonka aikana muokkaat tekstiäsi niin, että lopullinen teksti on mahdollisimman viimeistelty julkaisemista varten.
Mallipohja
Opinnäytetyön mallipohja helpottaa kirjoittamista, koska siinä on huomioitu valmiiksi ulkoasuun ja saavutettavuuteen liittyviä asioita.
Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Voit perustelluista syistä hakea muutosta opinnäytetyön kieleen Pulmussa. Asiasta päättää osaamisalajohtaja opintovastaavan esityksestä.
Tekstin havainnollistaminen ja muotoilu
Opinnäytetyön mallipohjassa on ohjeita tekstin havainnollistamiseen ja muotoiluun.
Opinnäytetyön kirjoittaminen ja kieliasu
Saat kielenopettajien ohjausta prosessiisi Kielikeskuksen tekstityöpajoissa, joiden aikataulut ja muut tiedot löydät sivulta Kieli- ja viestintäopinnot – Tekstityöpajat.
Asiateksti
Hyvin kirjoitetun asiatekstin rakennat seuraavasti:
- Jäsentele teksti johdonmukaisiin lukuihin. Jaottele luvut tarpeen mukaan kaksi- tai kolmiportaiseksi hierarkiaksi.
- Jaa teksti kappaleisiin, joissa on yksi asiasisältö. Kappaleessa on ydinvirke, jonka sisältöä kuvaavat, selostavat ja selittävät tukivirkkeet. Kirjoita kohtuullisen pituisia kappaleita ja selkeitä virkkeitä. Kappale on yleensä pitempi kuin yksi virke.
- Muista päälauseiden lisäksi sivulauseet. Vaihtele virkkeiden ja lauseiden pituutta. Käytä lauseenvastikkeita harkiten. Kun kuvaat tekemistä, käytä verbejä, älä substantiiveja.
- Kiinnitä huomio sanavalintaan. Pyri täsmälliseen ja yksiselitteiseen ilmaisuun. Karta turhia vierasperäisiä sanoja ja sivistyssanoja sekä karsi kuluneet ja epämääräiset ilmaukset ja kielikuvat sekä muoti-ilmaukset. Vältä puhekielisyyksiä.
- Voit havainnollistaa tekstiäsi esimerkiksi kuvilla, taulukoilla ja kaavoilla.
- Noudata kielenhuollon normeja (esimerkiksi välimerkit) ja suosituksia.
Opinnäytetyössä noudatetaan hyvän asiatekstin periaatteita riippumatta raportointimuodosta. Raportointimuoto voi vaikuttaa esimerkiksi persoonamuodon käyttöön. Tekstissä kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
- Opinnäytetyö on asiateksti. Se on tyyliltään raportoiva eikä sen vuoksi voi olla liian henkilökohtainen. Tunnepitoisia ilmauksia ei käytetä.
- Päiväkirjamuotoisenkin tekstin taustalla on tavoite, joka liittyy ammatilliseen kehittymiseen.
- Tekstin ei pidä olla tarpeettoman yksityiskohtaista, vaikka siinä kuvattaisiin esimerkiksi työtehtäviä kronologisessa järjestyksessä.
Vinkkejä kirjoittamiseen näet esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:
Preesensiä käytetään esimerkiksi
- johdannossa, kun kuvataan opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus (tutkin/tutkitaan, selvitän/selvitetään)
- työn teoriaa esiteltäessä
- taulukoihin, kuviin ja kuvioihin viitattaessa
- johtopäätöksissä ja kehittämisehdotuksissa.
Imperfektiä käytetään esimerkiksi
- kuvattaessa oman työn etenemistä (mitä ja miten tein/tehtiin)
- yhteenvedossa/pohdinnassa kuvattaessa työn tavoitteita, vaiheita ja tuloksia
- tiivistelmässä.
Persoonamuodon, kuten minä- tai passiivimuodon, käytöstä ei ole ehdottomia ohjeita. Varmista ohjaajaltasi, minkä persoonamuodon käyttöä suositellaan. Persoonamuodon käyttöön voivat vaikuttaa alakohtaiset käytännöt tai opinnäytetyön muoto. Esimerkiksi tekniikan aloilla tyypillinen persoonamuoto on passiivi, kun taas kulttuurialalla ja liiketalouden alalla suositellaan aktiivimuotoa (esim. yksikön ensimmäistä persoonaa) silloin, kun tekstissä käsitellään kirjoittajan omia valintoja, päätelmiä tai tulkintoja.
Opinnäytetyö kirjoitetaan päälukuihin ja alalukuihin niin, että niiden otsikot kuvaavat mahdollisimman hyvin käsiteltävää asiaa. Esimerkiksi otsikot Teoria ja Yleistä eivät avaa lukijalle asiaa. Hyvästä sisällysluettelosta saa selkeän käsityksen siitä, mitä työssä käsitellään.
Suositeltavin tapa kirjoittaa lähteestä lainattua tietoa on lähteen tietojen selostaminen eli kirjoittaminen omin sanoin (= referointi). Lainattaessa alkuperäisen tekstin informaatio säilyy, myös sen varmuus, epävarmuus, kirjoittajan asenteet ym., mutta asioiden esittämisjärjestys voi olla erilainen kuin lähteessä. Suoria lainauksia käytetään harkiten ja säästeliäästi, esimerkiksi jos teksti referoitaessa muuttaisi merkitystä tai menettäisi tarkkuutensa. Aina, kun tieto lainataan lähteestä, tarvitaan lähdeviittaus, käytettiinpä referointia tai suoria lainauksia.
Suorat lainaukset ovat lyhyitä ja sanatarkkoja, ja poistot ilmaistaan kahdella ajatusviivalla (– –). Suorat lainaukset sidotaan aina muuhun tekstiin, esimerkiksi johtolauseella tähän tapaan: Asetuksessa sanotaan seuraavaa: ”Tutkintoa varten…”.
Esimerkiksi opinnäytetyön haastatteluaineiston suorissa lainauksissa ei käytetä puhekieltä, vaan lainaukset muokataan yleiskielelle, poistetaan ylimääräiset täytesanat ja muut yleiskieleen kuulumattomat ainekset (esim. öö, niinku).
Katso myös Viittausohjeet -> Epäsuora ja suora lainaus.
Tiivistelmä on itsenäinen, yhden sivun mittainen teksti, joka täytyy olla ymmärrettävissä ilman opinnäytetyön lukemista. Se antaa lukijalle kuvan tehdystä työstä. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisina lauseina ja virkkeinä ja jäsennellään tekstikappaleiksi. Tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti työn tausta, tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, keskeiset tulokset sekä johtopäätökset ja kehitysehdotukset.
Kun kirjoitetaan työn tavoitteet, menetelmät ja tulokset, käytetään aikamuotona imperfektiä. Johtopäätöksistä kirjoitettaessa aikamuotona on preesens. Tiivistelmässä käytettävä persoonamuoto vaihtelee aloittain.