Skip to content
3.1.2024 / Ammattikorkeakoulu tiedottaa

Vuoden Oamkilainen Petri Roivainen: ”Pyrin aina varaamaan ekstra-aikaa, jotta ehdin kysyä: ’mitä kuuluu’”

Mies katsoo kameraan ja hymyilee

Ansioitunut Petri Roivainen tekee pitkäjänteistä työtä ensihoidon kehittämiseksi ja kohtaa opiskelijat ajan kanssa. Vapaa-ajan ja työn erottaminen on kuitenkin välillä vaikeaa.

Petri Roivainen on Vuoden ensihoitaja 2023, ansioitunut Terveysalan 100 vaikuttajaa -listalle vuonna 2022 ja viimeisimpänä saanut Vuoden Oamkilainen -tunnustuksen. Itseään henkeen ja vereen tiimipelaajaksi nimittävä Petri oli palkinnosta sekä yllättynyt, että hämmentynyt:

– Olen kiitollinen kaikille, jotka minua tähän äänestivät. Täytyy sanoa, että hyvältähän tämä tuntuu.

Petri on omien sanojensa mukaan pitkän linjan oamkilainen. Aiemmin hän on työskennellyt päivystyksessä, teho-osastolla ja ensihoidossa sekä lääkäri- ja pelastushelikopterissa. Kun vuonna 1999 Oamkissa käynnistyi ensihoidon AMK-tutkinto, pyydetiin häntä mukaan osa-aikaiseksi tuntiopettajaksi. Sille tielle Petri myös jäi. Kaksitoista vuotta myöhemmin hän jätti ensihoitajan työnsä ja aloitti uransa päätoimisena opettajana.

Vuoden Oamkilainen -palkinnon kunniakirjassa Petriä kuvaillaan muun muassa seuraavasti: ”Hän tuo positiivista näkyvyyttä Oamkille, tekee työtä opiskelijalähtöisesti ja on todellinen tiimityöntekijä.” Opiskelijalähtöisyyttä Petri korostaa itsekin.

– Jos opiskelija varaa minulle ajan esimerkiksi ohjauspalaveriin, pyrin aina varaamaan tapaamiseen ekstra-aikaa, jotta ehdin myös kysyä: ”mitä kuuluu”, hän kertoo.

Oamk muutoksessa mukana

Tällä hetkellä Perin päätyö on akuutti- ja ensihoidon johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkinnon yliopettaja. Käytännössä hän vastaa opetuksen lisäksi ensihoidon tutkimus- ja kehitystyöstä, kirjoittaa artikkeleja, ohjaa opinnäytetöitä ja osallistuu hankevalmisteluihin. Tavallisen työarjen valopilkkuja ovat kohtaamiset opiskelijoiden kanssa:

– YAMK-tutkinnon opiskelijoilla on jo valtavasti tietoa ja osaamista. Jaamme samoja mielenkiinnon kohteita, ja heidän kanssaan saa päivittäin käydä mielenkiintoisia keskusteluja.

Petri on ollut kehittämässä Oamkin ensihoidon tutkintoa alusta asti, mutta tekee sitä tiiviisti edelleen. Uusimpana onnistumisena on oululaislähtöisen oppimispelin tuominen ensihoidon opetukseen lupaavin tuloksin. Aina opiskelijan mukana kulkeva mobiilipeli simuloi todentuntuisia ensihoidon tilanteita ja helpottaa sekä oppimista että opiskelijan arviointia.

– On mahtavaa huomata, että opiskelija, joka ei ole koskaan opiskellut ensihoitoa, oppii pelin avulla valtavasti ja vielä tykkääkin sitä. Opiskelijat ovat pelin myötä myös olleet oikeissa simulaatioharjoituksissa valmiimpia, Petri kehuu.

Petrin mukaan koko ensihoito on tällä hetkellä murroksessa. Väestön vanhenemisen ja terveydenhuollon resurssien vähenemisen myötä ensihoidon rooli on etenkin syrjäseuduilla kasvanut. Suuressa osassa Suomea ensihoito vastaa sekä hätäpotilaiden hoidosta että kiireettömästä hoidon tarpeen arvioinnista.

– Oppilaitoksena me olemme muutoksessa mukana. Teemme sidosryhmien, kuten OYS:in ensihoidon ja Pohteen kanssa tiivistä yhteistyötä. Työelämäyhteys ja sidosryhmät ovat myös omia lempipuolia työssäni, sanoo Petri.

Elämän helmihetkiä

Kun työpäivä Oamkilla on ohi, siirtyy Petri lempipuuhiensa pariin: viettämään perheenisän arkea, lenkittämään Zorro-koiraa tai mökkeilemään luonnon ääreen.

– Olen tylsän rauhallinen ja arkirutiineihin turvautuva tyyppi, Petri hymyilee.

Välillä työn ja vapaa-ajan erottaminen on Petrille kuitenkin vaikeaa. Etenkin koronan myötä yleistynyt hybridiopetus on aiheuttanut sen, että työt tavoittavat opettajan vuorokauden ympäri.

– Kyllä oma työ on tuntunut myös raskaalta. Haluan palvella opiskelijoita ja vastaan välillä iltaisinkin opiskelijoiden viesteihin, jotta he puolestaan pääsisivät viettämään vapaa-aikaa.

Keinoja rauhoittumiseen ei kuitenkaan tarvitse keksimällä keksiä: sen hoitavat Petrin 14-vuotiaat kaksospojat.

– Illat menevät melkeinpä taksinkuljettajan hommissa, kun saan kuskata teinejä treeneihin ja sieltä pois. Ne ovat ihan helmihetkiä, kun saa istua pojan kanssa kahdestaan autossa ja pohtia yhdessä elämän tärkeitä juttuja.

Teksti: Elina Pekki
Kuvat: Antti Leinonen



Jaa artikkeli