VOIMAKEHÄ™ – löydä omat vahvuutesi

 Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Sanna Wenström ja se on luettavissa täältä.

Vahvuuksilla on valtava voima työelämässä! Tutkimukset osoittavat, että kun ihminen voi hyödyntää vahvuuksiaan, hän kukoistaa työssä jopa 18 kertaa muita todennäköisemmin (Hone et al., 2015). On todettu, että vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä muun muassa itsetuntoon, hyvinvointiin eri elämänalueilla, terveyteen, hyvään elämään (eudaimonia) ja merkityksellisyyden kokemiseen (esim. Wood et al., 2011). (Lue lisää: Vahvuuksien voima työelämässä). Vahvuuksia ei kuitenkaan aina ole helppo tunnistaa: tarvitaan kieli, käsitteet ja tapa jäsentää vahvuuksia, joskus myös ”kättä pidemmästä” työkalusta on apua.

VOIMAKEHÄ™ perustuu positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen, johon liittyy keskeisesti kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin ajatellaan, että mitä tahansa ihminen pitää vahvuutenaan, oli se vaikkapa autolla ajamisen taito tai luontainen kyky organisoida asioita, on se hänelle vahvuus, jonka käyttö tuottaa hyvinvointia ja elinvoimaisuutta (Wood ym., 2011). Toisekseen laaja vahvuusnäkemys huomioi vahvuuksien erilaisia lajeja: positiivisen psykologian luonteenvahvuuksien luokittelun ohella huomioidaan luontainen kyvykkyys ja lahjakkuus (talents), hankitut taidot ja osaaminen (skills), kiinnostuksen kohteet (interests), arvot (values) sekä resurssit ja voimavarat (resources) (Biswas-Diener, Kashdan, & Minhas, 2011; Niemiec, 2018).

Sana ”voimakehä” tai ”voimavyöyhyke” on käännöksemme käsitteestä ”power zone”, jota on käyttänyt VIA instituutin puheenjohtaja Neal Mayerson (2015). Mayersonin mukaan on tavallista, että ihmiset työskentelevät pelkästään osaamisensa varassa ilman, että työ vastaa heidän luonteenvahvuuksiaan tai intohimoaan. Tällöin ihminen voi kyllä menestyä, mutta hän ei useinkaan koe innostusta työssään. Kun taas ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti, hän toimii voimavyöhykkeellään, joka on kukoistuksen ja hyvinvoinnin optimaalinen vyöhyke (Mayerson, 2015; Niemiec, 2018).

Näiden eri teorioiden ja näkemysten synteesistä käytämme käsitettä voimakehä-teoria ja voimakehä-ajattelu. Voimakehä-ajattelun tarkoitus on toisin sanoen tunnistaa ja kartoittaa vahvuuksia kuudella eri osa-alueella ja tarkastella niitä suhteessa yksilön elämään, työhön, uraan tai ammatinvalintaan. Tässä apuna on Sanna Wenströmin ja Laura Halosen kehittämä VOIMAKEHÄ™-tuote, joka sisältää kankaisen pelialustan ja 600 korttia, joissa on nimettynä vahvuuksia kaikilta kuudelta osa-alueelta. Osa-alueet on merkitty värein ja symbolein, joten peli on myös visuaalisesti houkutteleva. Tärkeintä tässä työkalussa kuitenkin on, että sekä voimakehäajattelu itsessään että jokaisen osa-alueen vahvuudet perustuvat tutkittuun tietoon ja lukuisiin eri teorioihin.

Voimakehän keskellä ovat positiivisen psykologian luonteenvahvuudet (Peterson & Seligman, 2004), koska niillä on yhteyksiä kaikkiin muihin vahvuuksien osa-alueisiin. Luonteenvahvuudet voivat auttaa kehittämään lahjakkuudesta taitoja; ne suuntaavat kiinnostuksiamme, sisältävät itsessään arvoja ja auttavat myös hankkimaan tarvittavia resursseja (Niemiec, 2018). Luonteenvahvuudet heijastavat identiteettiämme, niiden käyttö energisoi ja niiden käyttö on meille luontaista (Niemiec & McGrath, 2019).

Luontainen kyvykkyys viittaa ominaisuuksiin, jotka ovat synnynnäisiä, perinnöllisiä ja melko pysyviä läpi elämänkaaren. Tämä osa-alue pitää siten sisällään temperamenttipiirteitä eri teorioista, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -mallin tai MBTI:n eli Jungin syvyyspsykologiseen teoriaan perustuvia ominaisuuksia sekä lahjakkuuden lajeja (Gardner, 1983).

Taidot ja osaaminen tarkoittavat hankittavia ja kehitettäviä ominaisuuksia. Koska VOIMAKEHÄ™ -tuotteessa ei ole ollut mahdollista huomioida kaikkien eri ammattialojen osaamisia, on mukaan otettu taitoja ja osaamisia erilaisista yleisten työelämätaitojen listauksista sekä tulevaisuusraporttien tuottamista näkemyksistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Keskeistä on, että näitä taitoja voi oppia ja hyödyntää missä vain, eivätkä ne ole sidoksissa mihinkään tiettyyn koulutukseen tai ammattialaan. Myös lapsilla ja nuorilla on monenlaisia taitoja, jotka ovat peräisin perheen, ystävien ja harrastusten parista.

Kiinnostuksia on otettu mukaan sekä Hollandin ammatinvalintateoriasta, että eri koulutus- ja ammattialoilta, eli myöskään tässä kohden ei kysymys ole ammattispesifeistä kiinnostuksista. Tavoitteena on ollut, että kiinnostuskortit hyödyttävät erityisesti alavalintaa pohtivia. Kiinnostusten merkitys on motivoida ja suunnata vahvuuksiemme käyttöä. Esimerkiksi itse olen liikunnallisesti lahjakas ja temperamentiltani aktiivinen, mutta liikunta ei silti kiinnosta minua ammattina. Kiinnostukset tuovat elämäämme sisältöä ja hyvinvointia myös työelämän ulkopuolella.

Arvot ohjaavat ajan, rahan ja resurssien käyttöä ja tulevat ilmi etenkin valintatilanteissa. Arvojen selkeyttäminen toisin sanoen myös helpottaa päätöksentekoamme ja valintojamme. Erityisesti aikuisella arvojen merkitys urapolulla voi olla ratkaiseva syy esimerkiksi alanvaihtoon. Voimakehän arvot on valittu useista arvoteorioista ja luokitteluista, ja ne sisältävät sekä itseisarvoja että välinearvoja.

Resurssit vastaavat kysymykseen, mitä sellaista meillä on, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä työn, uran ja hyvinvointimme kannalta. Resurssikortit kattavat laajasti tarvehierarkian mukaiset perustarpeet ja ns. korkeammat tarpeet sekä pääoman lajit: taloudellisen, inhimillisen, sosiaalisen ja psykologisen pääoman (Luthans & Youssef, 2004). Näin ne toimivat ohjaustyössä erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tai ohjattavien kanssa. Esimerkiksi vankilaopetuksessa voi olla aiheellista pohtia, onko ohjattavalla asuntoa tai tukiverkostoja, kun taas opiskelupaikkaa pohtiva nuori joutuu ehkä miettimään mahdollisuuksiaan asuinpaikan vaihtoon. Työelämässä olevat voivat tarkastella resurssejaan työn vaatimusten ja voimavarojen tutkimustiedon pohjalta (esim. Schaufeli & Bakker, 2004). Työn voimavarat ovat niitä, jotka auttavat ylläpitämään ja edistämään innostusta ja työn imua myös haastavassa ja vaativassa työssä.

”Omat avainresurssini ovat hyvä kunto, joka mahdollistaa kovan työtahdin; puolison tuki, jota ilman reissutyö ei onnistuisi sekä työn autonomia, joka on välttämätöntä innostukseni säilymiseksi.”

Henkilökohtaisen voimakehän kautta on mahdollista tunnistaa ja jäsentää omia vahvuuksia ja kiinnostuksia sekä tunnistaa vahvuusteemoja ja uraprofiileja. Voimakehän kautta on mahdollista esim. havainnoida, sijoittuuko oma työ voimavyöhykkeelle ja jos ei, miten omaa työtä voisi kehittää. Myös hankittavia tai kehitettäviä vahvuuksia on mahdollista jäsentää tai soveltaa voimakehä-työskentelyllä tietylle elämän, opiskelun tai työn osa-alueelle. Voimakehän hyödyntämisen mahdollisuudet ovat pelkästään ohjaajan oman luovuuden varassa. 

Voimakehä-teorian ja -ajattelun työkaluksi kehitetty VOIMAKEHÄ™ on rekisteröity tavaramerkki vahvuustyökalulle sekä koulutus- ja ohjauskonseptille, jota on mahdollista soveltaa opetus- ja ohjaustyöhön eri kouluasteilla; oppilaanohjaukseen, uraohjaukseen ja elämänkentän ohjaukseen; työnohjaukseen; johtamiseen, esimiestyöhön ja osaamisen johtamiseen; rekrytointiin; tiimien kehittämiseen ja työn tuunaamiseen; yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä itsensä ja oman työnsä kehittämiseen. Voimakehä tarjoaa myös vahvuuslähtöisen lähestymistavan ja jäsennysmallin, jota parhaillaan ollaan kokeilemassa mm. opiskelijatietojärjestelmän kehittämisessä.

Konseptin hyödyntäminen sekä työkalun hankkiminen on mahdollista suorittamalla VOIMAKEHÄ™ -käyttölisenssi Oamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämässä valmennuksessa. Lisenssivalmennusohjelmalla haluamme varmistua työkalun asiantuntevasta, laadukkaasta ja eettisestä käytöstä. Haluamme, että lisenssivalmentajilla on vankka teoreettinen ymmärrys sekä voimakehä-teoriasta että kunkin vahvuuden lajin taustalla olevista teorioista, vahvuuksien lajien eroista, niiden keskinäisistä suhteista ja dynamiikasta. Lisenssivalmennus on kaksipäiväinen ja sisältää lisäksi oheismateriaaleihin ja kirjallisuuteen perehtymistä sekä käytännön harjoittelua. Valmennuksissa perehdytään VOIMAKEHÄ™ -työkalun käyttöesimerkkeihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin hyödyntää voimakehä-ajattelua eri asiakasryhmien parissa. Koska teoriatietoa otetaan haltuun aikaan nähden suhteellisen suuri määrä, edellyttää lisenssivalmennukseen osallistuminen kasvatustieteen tai psykologian perusasioiden hallintaa, käytännössä soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavia tietoja.

Lisenssivalmennuksissa perehdytään lisäksi positiivisen ja humanistisen psykologian lähtökohtiin ja ihmiskäsitykseen, jotka ovat myös voimakehä-ajattelun keskeisiä ohjaavia periaatteita. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti VOIMAKEHÄ™ -työskentelyssä pyritään tukemaan ohjattavan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua, oman potentiaalin löytymistä ja autenttisen minän alueella toimimista, positiivista uraa ja osaamisidentiteettiä vahvistaen. Siksi myös lisenssivalmentajakoulutus perustuu itsereflektioon ja ohjaajan oman itsetuntemuksen vahvistamiseen ja oman autenttisen minän tunnistamiseen.

Positiivinen ura on omien vahvuuksien, voimavarojen ja arvojen tunnistamista ja hyödyntämistä omaa elämää ja työuraa koskevissa valinnoissa; merkityksellisyyden kokemista, itsensä toteuttamista ja oman sisäisen potentiaalin löytämistä ja ilmaisemista; todellisen minän löytämistä ja aitoa, kestävää onnellisuutta eri elämänalueilla.

VOIMAKEHÄ™ -tuotteen ja konseptin kehittämisen pilotointivaihe on parhaillaan käynnissä, ja nyt valmistuneilta noin 30 valmentajalta saammekin koko ajan uusia kokemuksia ja ideoita opetus- ja ohjaustyön arjesta. Kevään 2020 aikana valmistuu VOIMAKEHA.FI -sivusto ja valmentajaportaali, jota lisenssivalmentajat voivat hyödyntää työnsä tukena. Portaali sisältää taustatietoa ja materiaalia eri vahvuuksien lajeista, käyttöesimerkkejä ja valmiita tehtäviä, lisämateriaaleja sekä verkkokaupan tuotteille. Sivustolta tulee löytymään myös lisenssivalmentajien yhteystiedot.

VOIMAKEHÄ™ -lisenssistä on olemassa ns. opettajaversio, joka oikeuttaa työkalun ja konseptin käytön henkilökohtaisessa, ei-kaupallisessa käytössä oppilaitoksessa. Tällä hetkellä opettajalisenssiä on mahdollisuus suorittaa maksuttomissa hankerahoitteisissa valmennuksissa. Kaupallinen lisenssi on määräaikainen ja maksullinen, ja oikeuttaa tuotteen ja konseptin käyttöön osana omaa liiketoimintaa. Kaupalliseen lisenssiin oikeuttavat maksulliset koulutukset käynnistyvät keväällä 2020. Valmennukset, joihin voi ilmoittautua, löytyvät Oamkin koulutuskalenterista ja sitä seuraamalla pysyt ajan tasalla kaikista avoimista koulutuksistamme. Avoimien valmennusten lisäksi järjestämme VOIMAKEHÄ™ -lisenssivalmennuksia myös tilauksesta esim. verkostoille, organisaatioille tai hankkeille.

Voimakehä-lisenssivalmennukset

Peruskoulun ja lukion henkilöstölle maksuton valmennus

• osana Työelämätaidot esiin! -hanketta
  • Oulu 17.1. ja 31.1.2020
  • Tampere 12.-13.2.2020 (täynnä)

Ammatillisen koulutuksen henkilöstölle maksuton valmennus

• Osana Muutoksen tekijät –hanketta (5 – 15 op), osiota 1. (5 op)
• Verkostopäivät: Oulu 4.2.2020 tai Rovaniemi/Kemi 3.2.2020 tai Joensuu 11.2.2020
• Lisenssivalmennus
  • 17.-18.2.2020 Oulu
  • 30.-31.3.2020 Espoo

Kaupalliseen lisenssiin oikeuttava valmennus (maksullinen)

• 2.-3.4.2020 Oulu
• 21.-22.4.2020 Espoo

 Sanna Wenström, sanna.wenstrom@oamk.fi, p. 040 190 3494

Biswas-Diener, R., Kashdan, T.B., & Minhas, G. (2011). A dynamic approach to psychological strength development and intervention. The Journal of Positive Psychology, 6(2), 106–118.

Gardner, H. (1983). Frames of mind: the theory of multiple intelligences. New York: Basic Books.

Hone, L. C., Jarden, A., Duncan, S., & Schofield, G. M. (2015). Flourishing in New Zealand worker associations with lifestyle behaviors, physical health, psychosocial and work-related indicators. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 57(9), 973–983.

Luthans, F. & Youssef, C. M. (2004). Human, social and positive psycholocigal capital management. Investing in people for competitive advantage. Organizational Dynamics, 33(2), 143 – 160.

Mayerson, N. M. (2015). ”Characterizing” the Workplace: Using Character Strengths to Create Sustained Success. Kognition & Paedagogik, 96, 14 – 27.

Niemiec, R. M. (2018). Character strengths interventions. A field guide to practitioners. Göttingen: Hogrefe.

Niemiec, R. M., & McGrath, R. E. (2019). The Power of character strengths. Appreciate and ignite your positive personality. VIA Institute of Character.

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. (2004) Character Strengths and Virtues. A Handbook and Classification. New York: Oxford University Press.

Schaufeli, W. B., & Bakker, A. B. (2004). Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement. A multi-sample study. Journal of Organizational Behavior, 25(3), 293–315.

Wood, A. M., Linley, P. A., Maltby, J., Kashdan, T. B., & Hurling, R. (2011). Using personal and psychological strengths leads to increases in well-being over time: A longitudinal study and the development of the strengths use questionnaire. Personality and Individual Differences, 50, 15–19.