Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Merja Männistö ja Outi Kajula.

Soten YAMK-tutkintoja käsittelevän kolumnisarjan logo.

Terveysteknologian kehittyessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät muuttuvat ja digitalisoituvat. Muun muassa sähköisten palveluiden käyttö ja tarjonta ovat oleellinen osa tämän päivän sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutoksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on keskiössä painottaen vahvasti kansansairauksien ehkäisyä sekä terveydelle edullisten elintapojen ja elinolojen edistämistä.

Nykyään hyvinvointia ja terveyttä lähestytään yhä useammin digitaalisuuden näkökulmasta. Digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tarkoitetaan sitä, miten digitaalisten palveluiden ja keinojen avulla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Digitalisaation kehityksen myötä kansalaisilla itsellään on aikaisempaa monipuolisemmat mahdollisuudet seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Digitalisaatio mahdollistaa asiakkaan asioinnin ja palveluiden käytön ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Digitaaliset ja älykkäät järjestelmät auttavat ihmisiä tunnistamaan henkilökohtaisia terveyteen liittyviä riskejä, arvioimaan oireita ja ohjaamaan tarvittaessa ammattilaisen luo. Hyvinvointisovellukset kannustavat terveyden ja hyvien elämäntapojen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Ihmisten osallisuus ja vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista painottuvat. Etäohjaus lisääntyy jatkuvasti esimerkiksi internetin, älypuhelimen, applikaatioiden, tekstiviestien ja online-ohjauksen muodossa.

Digitaalisia palveluita, kuten erilaisia sähköisiä ohjeistuksia, itsearviointiin tarkoitettuja digitaaliset työkaluja ja omahoidon ohjeistuksia hyödyntämällä voidaan luoda uudenlaisia vaihtoehtoja kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Luotettavalla terveys- ja hyvinvointitiedolla on tärkeä merkitys terveys- ja hyvinvointipalveluja kehitettäessä. Tämä edellyttää ammattilaisilta digitaalisten palveluiden tuottamis- ja toteuttamisosaamista palvelujen asiakaslähtöisyyden parantamiseksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suunniteltavien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä on huomioitava palveluiden ja järjestelmien tehokkuuteen vaikuttavat tekijät, kuten saavutettavuus, kustannusvaikuttavuus, käyttäjien vaatimukset ja käytännön ratkaisujen helppokäyttöisyys. Digitaalisten interventioiden on todettu olevan erityisesti apuna fyysisen aktiivisuuden edistämisessä, ruokavalion muuttamisessa sekä painonhallinnan tukena. Digitaaliset hoitopolut mahdollistavat tavanomaista hoitopalvelua laajemman sekä ajasta ja paikasta riippumattoman palvelun käytön. Tällä tavoin digitaaliset elämäntapainterventiot voivat tavoittaa kattavasti eri asiakas- ja ikäryhmiä.

Omaan hoitoon osallistumisen on todettu parantavan hoidon tehoa ja laatua sekä lisäävän kustannustehokkuutta. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja asiakaslähtöinen toiminta edellyttävät osaamista suunnitella tietojärjestelmiä niiden hyödyntämisen näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tulee tarjoa ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja.

Digitalisaatiolla on positiivinen vaikutus myös organisaation brändiin ja menestymiseen. Digitalisaatio vapauttaa resursseja rutiininomaisista töistä asiakasrajapintaan ja kohtaamiseen. Digitaaliset sovellukset, pelit, järjestelmät ja muut ratkaisut helpottavat asiakkaiden arkea esimerkiksi hyvinvointitiedon hyödyntämisessä. Lisäksi digitaalinen viestintä helpottaa asiakkaiden asiointimahdollisuuksia. Näin ollen tiedonhallintaa tulee parantaa ja sähköisiä palveluita lisätä, mikä edellyttää vahvaa digitalisuuteen liittyvää osaamista eri asiantuntijoilta.

Digitaalisten palveluiden tarjonnan lisääminen ei yksistään riitä. Palveluiden tuottajien on varmistettava palveluiden lisäarvo eri asiakasryhmille. Lisäksi on huomioitava, että palveluiden käyttäminen sähköisesti on mahdollista, motivoivaa ja ongelmatonta. Asiakas on oman hyvinvointinsa asiantuntija, jonka voimavaroja kannattaa hyödyntää palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Asiakasnäkökulmasta yksi merkittävimmistä tekijöistä digitaalisten palveluiden käytössä on mahdollisimman mielekkäiksi koetut palvelut. Jos asiakas kokee palvelun helppokäyttöisyyden lisäksi hyödylliseksi, hän käyttää palvelua myös tulevaisuudessa.

Digitaalisten palveluiden käyttö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tuo mukanaan myös eettisiä haasteita, joita ovat esimerkiksi terveyteen ja terveydenhoitoon liittyvät vastuut, yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen, digitaalisten palveluiden ymmärrettävyys sekä niiden yhdenvertainen saatavuus. Terveydenhuollon saavutettavuutta ja kansanterveydellisiä vaikutuksia voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa digitaalisuuden avulla, kun eettiset kysymykset on otettu huomioon jo palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Tämä on tärkeää huomioida myös ammattilaisten koulutuksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden digitaaliset taidot korostuvat, ja niiden voidaan ajatella olevan osa geneeristä osaamista. Digitalisaatio edellyttää kuitenkin tulevaisuudessa yhä enemmän erityisosaamisvalmiuksia, jotta digitalisaation liittyviä uudistamis- ja kehittämistarpeita voidaan tunnistaa ja sovellusten käyttöönottoa ja kouluttamista suunnitella ja toteuttaa. Tavoitettavuutta lisää digitaalisten palveluiden kehittäminen yhteistyössä palvelunkäyttäjän sekä järjestöjen kanssa. Tulevaisuuden digitaalisten palveluiden kehittäminen onnistuu parhaiten hyödyntämällä eri-ikäisiä ja eri sosioekonomisista taustoista tulevien ihmisten näkemyksiä.

Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän työelämän tarpeeseen. Tutkinnon suoritettuaan opiskelijoilla on vahva asiantuntemus tunnistaa ja ennakoida sosiaali- ja terveysalan digitalisaatioon liittyviä kehittämiskohteita ja muutostarpeita, tuoda käytäntöön digitaalisia ratkaisuja sekä seurata, ylläpitää ja ohjata ratkaisujen toimivuutta organisaatiossa. Opinnot sisältävät muun muassa terveys- ja hyvinvointiteknologian ja palvelunohjauksen digitaalisessa ympäristössä, digitalisaation liittyvän eettisen arvioinnin sekä digitalisaatiotoimintaa ohjaavan lainsäädännön.

Digitalisaation seurauksena koulutettujen erityisosaajien tarve kasvaa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta sähköisten palvelujen käyttäjien terveyteen liittyvistä tietotarpeista sekä tehokkaista ja vaikuttavista käytännön ratkaisuista digitaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.



Merja Männistö
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Valokuvassa Merja Männistö.
Merja Männistö (kuva: Studio PSV).

Outi Kajula
yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Valokuvassa Outi Kajula.
Outi Kajula (kuva: Oulun ammattikorkeakoulu).


Kolumnisarjan seuraavat kirjoittajat ovat yliopettajat Reetta Saarnio ja Eija Niemelä.

Kolumnisarjan aiemmat julkaisut:

– Kiviniemi Liisa & Koivunen Kirsi: Verkostosta voimaa sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulutuksen johtamiskoulutuksen kehittämiseen
Niemelä Eija & Kiviniemi Liisa: Kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelmasta monipuolista osaamista joustavasti
 Tapio Tarja: Kestävästi kriittinen, reilusti eettinen – sitä on sosiaalisesti kestävä kehittäminen
 Junttila Taina: Oppiminen – onneksi se on jatkuvaa
– Rautio Tarja, Xiong Essi, Viljamaa Sanna, Keskitalo Nina & Pietikäinen Anne: Master-opiskelija syventää osaamistaan hanketoiminnassa

 Männikkö Niko: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö yhteistyökumppanina – tuloksellista tutkimus- ja kehitystyötä
 Kiviniemi Liisa & Jussila Aino-Liisa: Laadullinen tutkimus osana tutkimuksellista kehittämistä
– Jauhiainen Jukka, Männistö Merja & Paalimäki-Paakki Karoliina: Älypotkupuvuista saunasensoreihin – terveys- ja hyvinvointiteknologiaa moniammatillisesti
– Hautala Eija & Ruotsalainen Heidi: Yritys ‒ meiltä saa tukea innovaatioiden kehittämiseen
 Immonen Kati: Näyttöön perustuvuus kulkee mukana läpi opintojen opettajasta oppijaan
– Vanhanen Minna & Ronkainen Sanna: Kliininen asiantuntija tarvitsee kehittämistyössään pedagogista osaamista

 Männistö Merja: Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelmassa opiskellaan yhteisöllisesti verkko-oppimisympäristössä
 Päätalo Kati & Kiviniemi Liisa: Työkykyjohtaminen sotealan johtajan kompetenssina
– Tuomikoski Anna-Maria: Digipalveluiden kehittämiseen tarvitaan monialaista osaamista
 Koivunen Kirsi: Master-koulutuksesta tohtoriopintoihin
 Ruotsalainen Heidi & Kurttila SannaNäyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutumiseksi tarvitaan kuntoutuksen asiantuntijoita
 Niemelä Eija & Hökkä Minna: Palliatiivinen hoito – sydämen asia
 Kiviniemi Liisa: Mielenterveysosaamista tarvitaan
– Rantala Arja: Tutkimusmenetelmien opiskelu ja opettaminen englanninkielisessä kliinisen optometrian YAMK-tutkinnossa
– Paldanius Mika & Holappa-Girginkaya Jaana: Bioanalytiikan alakohtaiset YAMK-opinnot syventävät osaamista ja auttavat urakehityksessä
– Schroderus-Salo Tanja & Jussila Aino-Liisa: Kliinisen radiografian syventävissä opinnoissa hyödynnetään verkostototeutusta

– Niemelä Eija & Saarnio Reetta: Sairaanhoitaja kliinisen asiantuntijan urapolulla