Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälistä työvoimaa paikkaamaan monien alojen työvoimapulaa. Suomen kielen taito on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka mahdollistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien integroitumisen suomalaiseen työelämään. Tämän mahdollistamiseksi tulee suunnitella yhä joustavampia ja aktivoivampia opetuskokonaisuuksia kielen oppimiseksi. Osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan (eOSY) -hankkeella pyrittiin luomaan yhdenlainen väylä suomen kielen alkeiden oppimiseksi sekä suomalaiseen työelämään siirtymisen helpottamiseksi.

Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia paikkaamaan työvoimapulaa. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Suomen väkiluku pienenee ilman maahanmuuttoa, ja jo tällä hetkellä osaavien työntekijöiden puute koetaan yrityksissä ja sosiaali- ja terveysalalla yhdeksi kasvun esteeksi. [1] Suomessa asuu tällä hetkelläkin paljon eri alojen osaajia, mutta heidän työelämään siirtymistään hidastaa tai jopa estää suomen kielen osaamisen puute.

Oulun ammattikorkeakoulussa ja Oulun yliopistossa on eri alojen kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, joissa tutkinnot suoritetaan englanniksi. On oleellista, että työperäiset maahanmuuttajat sekä tutkintoon valmistuvat kansainväliset opiskelijat kiinnittyvät yhteiskuntaan ja jäävät Pohjois-Suomen alueelle. Työllistyminen Oulun alueelle on vaikeaa, jos kielitaito rajoittuu englantiin. Suomen kielen merkitys on oleellinen sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että kotoutumisen onnistumisen kannalta [2].

Suomen koulutusta on tarjolla, mutta osa maahanmuuttajista on kuitenkin näiden palvelujen ulkopuolella, koska useinkaan koulutuksen aikataulutus ei sovi yhteen päivätyön tai -opiskelun kanssa. Suurimmat esteet oppimiselle ovat sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin tarjota esimerkiksi yritysten kv-henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja. [2]

Saavutettavat opinnot intensiivisesti verkossa

Opiskelun mahdollisuuksia ja saavutettavuutta haluttiin lisätä verkko-opinnoilla. Lähtökohtana oli se, että kuka tahansa, joka tarvitsee suomen kielen alkeita tai suomen perusasioiden kertaamista, voi osallistua koulutuksiin. Osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan (eOSY) -hankkeessa rakennettiin kolme suomen kielen oppimista tukevaa alkeistason opintojaksoa: Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 sekä Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa, joita opiskelijat pystyivät suorittamaan mahdollisimman joustavasti oleskelupaikastaan riippumatta. Opiskelijat aloittivat kielen alkeistasolta A1 ja etenivät nopeasti kohti A2-tasoa.

Suomea verkossa 1 & 2 -opintojaksoilla opiskelijat perehtyivät suomen kielen rakenteisiin ja kielioppiin. Työelämän suomea verkossa -opintojaksolla opetettiin suomalaisesta työelämästä kolmen eri substanssialan kautta: sairaanhoito, sosiaaliala ja yrittäjyys. Apukielenä oli englanti, ja ymmärtämisen tukena hyödynnettiin kuvia. Jokaisesta opintojaksosta tehtiin opiskelijoille etenemisen suunnitelma, joka lähetettiin etukäteen. Esimerkkinä Suomea verkossa 1 -aikataulu on esitetty kuvassa 1.

Kuvakaappaus kalenterista, jossa kurssin tunnit on merkittynä.
KUVA 1. Ensimmäisen opintojakson aikataulu Moodle-alustalla

Opintojaksojen toteutuksissa kokeiltiin erilaisia pedagogisia ratkaisuja. Suomea verkossa 1 & 2 -opintojaksoilla oli kielioppitunteja kaksi kertaa viikossa sekä niiden lisäksi suullisia harjoituksia. Työelämän suomea verkossa -opintojaksolla jatkettiin suullisia harjoituksia sanaston laajentamiseksi, ja kielioppi oli opiskeltavissa ainoastaan Moodlesta. Tällä haluttiin testata opettajavetoisen opetuksen merkitystä ja sitä, miten alkeiskielitason kielen opiskelu itsenäisesti onnistuu.

Erilaiset työkalut digitaalisessa oppimisympäristössä

Oppimisympäristöksi valittiin Oulun yliopiston Moodle, jossa mahdollistui oppimisanalytiikan hyödyntäminen. Opiskelumateriaaleissa käytettiin Moodlen sisäänrakennettua oppimisanalytiikkaa ja H5P-työkalua.

Hankkeessa tutustuttiin moniin digitaalisiin työkaluihin, joista tarkoituksenmukaisimmat valittiin käyttöön. Tavoitteena oli elävöittää Moodleen rakennettua oppimisalustaa kuvallisesti, videoilla ja äänitteillä. Mukaan valittiin Moodlen sisältämän H5P-työkalun [3] lisäksi Storyboard That [4], Powtoon [5], Canva Pro [6], Audacity [7], Youtube [8], MS Stream [9], Screencast-O-Matic [10] ja Adobe Rush [11]. Näiden työkalujen hyötyjä ja haasteita on kuvattu taulukossa 1.

TAULUKKO 1. Hankkeessa käytettyjen digitaalisten työkalujen hyödyt ja haasteet

Käytetty työkaluHyödytHaasteet ja huomiot
H5P
Moodleen sisäänrakennettu, interaktiivisten tehtävien tekemiseen tarkoitettu työkalu
– Mahdollistaa visuaalisesti ja auditiivisesti miellyttävien ja monipuolisten materiaalien teon.
– Mahdollistaa kuunteluharjoitusten, kirjoitustehtävien ja saneluharjoitusten integroinnin.
– Melko jäykkä ohjelma, jonka toiminnallisuuteen käyttäjä ei pysty paljon vaikuttamaan.
– Materiaalin rakentaminen vaatii huomattavan paljon aikaa ja hyvää etukäteissuunnittelua.
Storyboard That
Sarjakuvien teko-ohjelma
– Yksinkertainen ja mukava käyttää.
– Sisältää paljon valmiita taustoja ja hahmoja.
– Luotiin opintojaksoille omat hahmot, jotka kuljettivat tarinaa eteenpäin.
– Ohjelmalla ei pysty tekemään videoita.
– Vaatii maksullisen lisenssin.
Powtoon
Videoeditori
– Sisältää paljon valmiita taustoja sekä hahmoja. Hahmoja voi animoida kevyesti, voi lisätä musiikkia ja ääntä suoraan ohjelmaan esimerkiksi kertojaäänenä.
– Erinomainen voice-over-ominaisuus.
– Vaatii perehtymistä.
– Animaatioiden lopputulos kankean näköinen.
– Käytettiin melko vähän.
– Vaatii maksullisen lisenssin.
Canva
Kuvankäsittelyohjelma
– Monipuolinen, edullinen lisenssi.
– Pro-versiossa on paljon kuvia, joiden avulla Moodle-alustaa saatiin elävöitettyä.
– Sisältää somealusta-pohjia, joita hyödyntämällä tehtiin hankemarkkinointia sosiaalisessa mediassa.
– Pro-kuvien ja -toimintojen hyödyntäminen vaatii maksullisen lisenssin.
– Lisenssin loppumisen jälkeen tietyt ominaisuudet ja toimintamahdollisuudet vähenevät.
Audacity
Videoeditori
– Helppokäyttöinen.
– Puhuttujen ohjeiden nauhoittaminen, videoiden tekstittäminen ja leikkaus yksinkertaista.
– Äänen editointi häiriöttömäksi ja tasalaatuiseksi on helppoa.
– Käyttö jäi vähäiseksi, koska asiantuntijat olivat tottuneempia käyttämään muita ohjelmia.
Youtube
Internetissä toimiva videopalvelu
– Helppokäyttöinen.
– Videoiden ylläpitäminen onnistuu monen eri käyttäjän yhteistunnuksella.
– Tekstitysraita lisätään videoon omana tiedostonaan.
MS Stream
Videoiden suoratoistopalvelu
– Videoiden näkyvyysasetuksia voi säätää.– Yrityskohtainen ohjelma, joten tallenteita pääsi katsomaan vain Oamkin tunnuksilla kirjautuneena.
Screencast-O-Matic
Kuvankäsittely- ja videomuokkausohjelmistotyökalu
– Avustaa tekemään tekstitystiedoston suoraan puheesta tekstiksi.
– Videoita voi editoida helposti.
– Käyttöliittymä on helppo.
– Tekstitysohjelma ei tunnistanut puhetta oikein.
– Ohjelma on poistumassa käytöstä.
Adobe Rush
Videoeditori
– Lyhyiden opetus- ja haastatteluvideoiden käsittelyyn erinomainen videoeditori.
– Helppokäyttöinen ja selkeät toiminnot.
– Käyttö jäi vähäiseksi, koska asiantuntijat olivat jo tottuneempia käyttämään muita vastaavia ohjelmia.


Kohderyhmää ajatellen tarkoituksena oli saada Moodlesta mahdollisimman visuaalinen. Course Presentation osoittautui erinomaiseksi teorian ja kevyiden harjoitusten alustaksi. Siihen oli helppo lisätä tekstiä, kuvia ja ääntä. H5P-työkalulla alustaan pystyttiin integroimaan kuunteluharjoituksia, kirjoitustehtäviä sekä saneluharjoituksia. H5P:n huono puoli oli se, ettei sillä pystynyt lisäämään palautetta puhumisharjoituksiin [12].

Aloita alkeista opintojakson kulku visualisoituna. Kuvassa on esitelty kurssin teemat etli terveydenhuolto, yhteiskunta, sosiaalihuolto, yrittäjyys sekä työ ja koulutus.
KUVA 2. Opintopolun visualisointikuva Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa -opintojaksolta

Opiskelijoiden kokemuksia opintojaksoista

Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 -opintojaksojen opiskelijapalautteista tuli selkeästi esille, että verkkopohjaisille kieliopinnoille on tarvetta. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan olleet varmoja siitä, sopiko itsenäinen kielen opiskelu heille. Toisaalta digitaaliset opiskelutaidot lisääntyivät ainakin jonkin verran kaikilla ja tehtäviä tehtiin verkossa mielellään. Monipuolinen verkkomateriaali tuki opiskelua ja kielioppituntien äänitteitä pidettiin tärkeinä. Suulliset harjoitukset koettiin hyödyllisiksi ja opiskelu kurssilla miellettiin hauskaksi.

Kehittämisehdotuksissa opiskelijat toivat esille, että osallistujien kielitaidon tason pitäisi olla homogeenisempi. Ryhmässä oli mukana opiskelijoita, jotka osasivat jo hieman suomea. Tämä horjutti aloittelijoiden itseluottamusta. Osa toivoi rauhallisempaa etenemistahtia sekä enemmän mahdollisuuksia puhumisen harjoittelulle. Opiskelija-opettaja-tapaamisiakin toivottiin:

Would be great, that will be more courses like this one, maybe longer and sometimes meet with teachers.

Opiskelijat kokivat, että kielitaito parantui opintojen edetessä ja suomen kielen opiskelu oli saanut hyvän alun. Opintojakson vahvuuksina opiskelijat kokivat palautteen perusteella kurssien rakenteen ja sisällöt sekä opettajien ystävällisyyden ja kärsivällisyyden:

I am very very new to this language. So, I enjoyed most of the parts and learned the basic rules. Especially, the mentors (Heidi, Katri and Eija) were very co-operative. Overall, I can say, it is a good start to my learning.

It covered everything including sentence structure with video conversion! The way of teaching was very impressive! Most importantly, recorded version of every class was much helpful!

Asiantuntijoiden kokemuksia alkeistason kielenopetuksesta

Verkko-oppimisen toteuttamisessa on lukemattomia mahdollisuuksia. Näihin perehtyminen sekä niiden kokeileminen ja käyttäminen vievät paljon aikaa, mutta niiden avulla oppijalle voi avautua mielekäs, innostava ja hauskakin etäopiskelun mahdollisuus. Se edellyttää hyvää suunnittelua ja pedagogista käsikirjoitusta.

On tärkeä, että työperäiset maahanmuuttajat pystyvät opiskelemaan joustavasti. Siihen digitaalisesti toteutetut opintojaksot tuovat mahdollisuuden. Opettajan rooli on tärkeä, koska kielenharjoittelu edellyttää vuorovaikutusta ja tietyllä tavalla eriyttämistä. On oleellista, että kielitaidon perusta opitaan oikein ja opettajalta saa tarvittaessa yksilöllistä tukea. Esimerkiksi ääntäminen on joillekin kielenoppijoille vaikeaa, ja alussa tarvitaan opettajan ohjausta. Näitä seikkoja täytyy huomioida myös itsenäisissä verkko-opinnoissa. Kielen opiskelu on vuorovaikutteista.

Alkeissuomen opiskelun lisäksi kokeiltiin myös, miten eri alojen (sairaanhoito, sosiaaliala ja yrittäjyys) aihepiirien oppiminen sujuu alkeiskielitaidolla. Näiden yhdistäminen oli yhtä aikaa sekä mielenkiintoista että haastavaa. S2-asiantuntijan hyödyntäminen opintojaksoilla oli ensisijaisen tärkeää. Asiantuntijasanat selkokielistettiin, ja sisällön ymmärtämisen tukemiseen käytettiin kuvia, ääntä ja videota. Kuvassa 3 on esimerkki videoon pohjautuvasta kuullun ymmärtämisen harjoituksesta sairaanhoidon osiossa.

Kuvakaappaus kuullun ymmärtämisen harjoituksesta, jossa tekstiin pitää täyttää puuttavat sanat videon perusteella.
KUVA 3. Harjoitus hätäkeskukseen soittamisesta

Alkeissuomen opetuksessa lähtökohtana oli opetusmateriaalin vaihtelevuus sisältäen erityyppisiä oppimiskokonaisuuksia. Erilaiseen kulttuuriympäristöön liittyvät asiantuntijasanat toivat haastetta uuden kielen oppimiselle. Tärkeintä oli sisältöjen pilkkominen pienempiin osiin. Kuvassa 4 on esimerkki sosiaalialan sanastoharjoituksesta.

Kuvakaappaus sosiaalialan sanastoharjoituksesta, jossa pitää raahata puuttuvat sanat oikeisiin kohtiin tekstissä.
KUVA 4. Sosiaalialan sanastoharjoitus

Suullisissa harjoituksissa keskusteltiin sisällöistä ja syvennettiin aihealueiden tuntemusta. Opiskelijoille oli tärkeää oppia ääntämään sanat oikein ja kuulla, miten äidinkielinen sanat ääntää. Paras oppimiskokemus toteutuu yleisesti siinä vuoropuhelussa, joka syntyy opettajan ja muiden opiskelijoiden välisissä ihmettelyissä. Sanavaraston ja oikean ääntämisen lisäksi akateemisten opiskelijoiden kohdalla korostui kieliopin ymmärtäminen. Kuvassa 5 on esimerkki liiketalouden kielioppitehtävästä, joka on toteutettu H5P-työkalulla.

Kuvakaappaus yrittäjyyteen liittyvästä tehtävästä, jossa pyydetään annetun tekstin perusteella kertomaan, millainen yrittäjän pitää olla.
KUVA 5. Oppimistehtävä yrittäjyydestä, missä on yhdistetty kuva, teksti ja ääni

Yleisiä yhteiskuntaan, työhön ja koulutukseen liittyviä sisältöjä voi olla helpompi oppia kuin asiantuntija-aihealueita. Yrittäjyys ja siihen liittyvät peruslainalaisuudet todennäköisesti ovat lähes kaikille tuttuja ja arkipäiväisiä, joten niistä voi olla luontevaa lähteä liikkeelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjen sisäistämiseen tarvitaan tietoa suomalaisesta hyvinvointipolitiikasta sekä aikaa uuden tiedon oppimiseen.

Hankkeen tuloksena syntyneitä opintokokonaisuuksia voidaan hyödyntää monella tavalla muissa koulutuksissa. Materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi harjoittelua edeltävään valmistautumiseen tai ennen alakohtaisiin opintoihin tutustumista. Kokonaisuutta voidaan myös jatkokehittää ja laajentaa entisestään. Tällä tavoin voidaan luoda jatkumoa suomen kielen oppimiselle.


Kosonen Katri, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Ronkainen Sanna, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Tervasoff Päivi, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Silvan Heidi, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Kielikeskus

Svanberg Eija, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Puustjärvi Pia, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikössä

Osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan (eOSY) -hanke

Tavoitteena on verkkopohjaisesti edistää ja tukea Suomessa olevien ulkomaalaisten, maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä integroitumista yhteiskuntaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan ripeästi etenevää alkeistason kielikoulutusta verkossa sekä rakennetaan digitaalinen kurssipohja itsenäiseen suomen kielen opiskeluun ja omatoimiseen kielitaidon ylläpitämiseen alkeiskurssien jatkoksi. Tavoitteena on nostaa osallistujien kielitaito A2-tasolle. 

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

Toteutusaika: 1.8.2020–31.12.2021



Lähteet

[1] Tilastokeskus 2019. Suomen virallinen tilasto (SVT). Hakupäivä 22.10.2021. http://www.stat.fi/til/vamuu/2019/12/vamuu_2019_12_2020-01-23_tie_001_fi.html

[2] Nikulin, M. 2019. Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa. Lähivertailuja 29, 171‒203. Hakupäivä 15.11.2021. http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.06/471

[3] H5P. 2021. Crete, share and reuse interactive HTML5 content in your browser. Hakupäivä 22.10.2021. https://h5p.org/

[3] StoryboardThat. 2021. Hakupäivä 25.10.2021. https://www.storyboardthat.com/

[5] Powtoon. 2021. Hakupäivä 25.10.2021. https://www.powtoon.com/

[6] Canva. 2021. Hakupäivä 25.10.2021. https://www.canva.com/fi_fi/

[7] Audacity. 2021. Hakupäivä 11.11.2021. https://www.audacityteam.org/

[8] Youtube. 2021. Hakupäivä 25.10.2021. https://youtube.com

[9] MS Stream. 2021. Hakupäivä 11.11.2021. https://www.microsoft.com/fi-fi/microsoft-365/microsoft-stream

[10] Screencast-O-matic. 2021. Hakupäivä 25.10.2021. https://screencast-o-matic.com/

[11] Adobe Rush. 2021. Hakupäivä 25.10.2021. https://www.adobe.com/fi/products/premiere-rush.html

[12] Sarja, J. 2018. H5P-interaktioita helposti. Hakupäivä 22.10.2021. https://drive.google.com/file/d/1JQuTl_f_NEVMDQg9igt0BmGM-d5F950O/view