Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08

Harjoittelemassa hyllyjen välissä

Teksti ja kuvat: Laura Myllykoski

Kirjasto- ja tietopalvelua opiskeleva Maria Miettunen vietti viiden kuukauden työharjoitteluaikansa Keminmaan pienessä kirjastossa. Kirjastotätejä kun tarvitaan maallakin.

Kirjastossa työskentelyn ei aina tarvitse olla vakavaa.

Harjoittelu on pakollinen osa opintoja kaikissa ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa. Sen pituus kuitenkin vaihtelee koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelun tarkoitus on opettaa opiskelijalle tämän omaa alaa käytännössä. Harjoitteluaika on myös hyvä tilaisuus rakentaa työelämässä tarvittavia verkostoja.

Maria on kotoisin Keminmaalta. Harjoittelun tullessa kolmantena opiskeluvuotena ajankohtaiseksi kävi luonnollisesti myös Keminmaan kirjasto mielessä.

- Pohtiessani millaiseen harjoittelupaikkaan hakeudun keskustelin erään opettajani kanssa. Hän huomautti, että pienessä kirjastossa saa yleensä tehdä enemmän kuin suuressa, Maria selittää.

Tämä selvensi Marian valintaa ja soitto Keminmaalle varmisti harjoittelupaikan.

Monipuolista kokemusta

Keminmaalla Maria pääsi tekemään kaikkea mahdollista kotiseututietokannan päivittämisestä asiakaspalveluun ja Lautiosaaren sivukirjaston hoitamiseen. Töissä harjoittelijaan suhtauduttiin yhtenä työntekijöistä.

- Meillä oli tosi hyvä työilmapiiri, mikä johtui varmaan kirjaston pienuudesta.

Marian mukaan harjoittelu oli ehdottomasti hyödyllinen.

- Esimerkiksi tiedonhaun teoriaa on ihan eri asia soveltaa käytännössä kuin opiskella kirjoista.

Käytännön tekeminen tuli Marialle tutuksi muutenkin kuin tiedonhaun kohdalla. Varsinaisen harjoittelun jälkeen hän sai olla vielä muutaman viikon kirjastolla palkattuna työntekijänä. Tämän lisäksi kirjaston johtaja tarjoutui suosittelijaksi mahdollisiin tuleviin työhakemuksiin. Vakituista työpaikkaa ei Keminmaan kirjasto kuitenkaan pystynyt tarjoamaan Marialle edes tulevaisuudessa taloudellisen tilanteensa vuoksi.

Suuntaa tulevaisuudelle

Harjoittelun aikana Maria työskenteli paljon myös kirjastoautossa. Tulevaisuudessa hän suunnitteleekin suorittavansa rekkakortin voidakseen ajaa kirjastoautoa. Tämä osaltaan helpottaisi työnsaantia.

- Keminmaan kaltaisilla paikkakunnilla, missä on pitkät etäisyydet, on mielestäni tärkeää tuoda kirjastopalvelut myös syrjässä asuvien ihmisten ulottuville, Maria toteaa.

Uravalinta alkoi tuntua Mariasta oikealta toisena opiskeluvuotena ammattiopintojen alkaessa ja harjoitteluaika vain vahvisti tunnetta entisestään. Kirjastoalan korkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä kirjastojen kanssa, joten koulutus ja työ vastaavat toisiaan.

Kirjastot ovat aina olleet Marialle tärkeitä paikkoja ja työ, joka yhdistää kirjat ja kulttuurin tuntuu omimmalta.

- Haluan ehkä vähän idealistisesti ajatella kirjastojen olevan tärkeitä ihmisille ja että niillä on yhteiskunnassa muukin funktio kuin kirjavarastona toimiminen, tuumaa Maria lopuksi.