Viimeksi päivitetty 2.3.2012 klo 11:14

Suuntautumisvaihtoehto vaihtui harjoittelussa

Teksti: Miia Kärnä Kuva: Shutterstock

Psykiatrinen hoitotyö on sittenkin sairaanhoitajaksi opiskelevan Helena Karttusen omin juttu.

Helena Karttusen haavena on yhdistää ratsastusharrastuksensa työhönsä psykiatrisena hoitajana.

Helena Karttusesta piti tulla kriittisesti sairaan potilaan hoitotyöhön suuntautunut sairaanhoitaja.

– Akuutti hoitotyö kiinnosti nopeatempoisuudellaan, koska olen itsekin luonteeltani aika hektinen tyyppi, Helena arvioi.

Harjoittelujakso Oulun yliopistollisen sairaalan suljetulla vastaanotto-osastolla muutti kuitenkin kaiken.

– Tuli sellaisen solahtamisen tunne, että tämä on sittenkin se minulle luontevin tapa auttaa ihmisiä. Harjoittelun jälkeen ahmin psykiatriseen hoitotyöhön liittyvää kirjallisuutta, koska ne ihmiskohtalot, psykiatriset sairaudet ja niiden hoito kiinnostivat edelleen.

Akuutti hoitotyö kiinnosti nopeatempoisuudellaan, koska olen itsekin luonteeltani aika hektinen tyyppi.

Kiinnostus ei ole kaikonnut harjoittelujaksojen ja keikkatöiden jälkeenkään.

– Psykiatrinen hoitotyö on hirmu kokonaisvaltaista ihmisen mielen ja mielen ongelmien ymmärtämistä ja hoitamista. Siinä täytyy ymmärtää niin hoidettavan kasvuympäristöä, kokemuksia kuin persoonaakin.

Syventävät opinnot Niuvanniemen sairaalassa

Sairaanhoitajaopiskelijat syventävät opintojensa loppuvaiheessa osaamistaan jollakin sairaanhoidon osa-alueella. Psykiatrisen hoitotyön lisäksi osa-alueita ovat kriittisesti sairastuneen hoitotyö, perioperatiivinen hoitotyö, perhekeskeinen lasten hoitotyö, sisätauti-kirurginen sekä ikääntyneiden hoitotyö.

Terveysalan Oulaisten alueyksikössä hoitotyön koulutusohjelmassa opiskeleva Helena suorittaa syventävät opintonsa Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa harjoitteluna, jota kertyy yhteensä kymmenen viikkoa. Sairaala vastaa valtakunnallisesti muun muassa oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta.

– Ensimmäisellä harjoittelujaksolla osallistuin 21-paikkaisen vastaanotto- ja tutkimusosaston rutiineihin. Tutkittavia osastolla on kolme ryhmää: mielentilatutkittavat, mielentilatutkimuksissa syyntakeettomiksi todetut, hoitoon määrätyt potilaat sekä vaikeahoitoiset potilaat. Osa asiakkaista on aika haastavia, eikä opiskelijana kaikkea voikaan tehdä, mutta sain osallistua esimerkiksi psykologin ja psykiatrin haastatteluihin, ECT- eli sähköhoidon seuraamiseen, lääkekoulutukseen osaston rutiinien pyöritykseen, potilaiden harrastuksiin, valvottuihin kaupunkikäynteihin ja vierailuvalvomisiin. Minulla oli myös oma potilas, jonka kanssa kävin keskusteluja.

Helena ihailee tapaa, jolla Niuvanniemessä huolehditaan opiskelijoista.

– Minulla oli kolme omaa ohjaajaa sekä erikseen työnohjaaja, jonka luona sain käydä keskusteluja toisella osastolla. Voinkin lämpimästi suositella Niuvanniemeä harjoittelupaikaksi oikeuspsykiatriasta kiinnostuneille opiskelijoille!

Tasapainoa elämään

Psykiatrisessa hoitotyössä on tärkeää, ettei sairaanhoitajalla ole kiire.

– Kaikki hätä ja suorittaminen on pakko unohtaa. Omat harrastukseni ovat niin vauhdikkaita, että onkin tuntunut hyvältä, kun työ ei olekaan niin nopeatempoista, Helena sanoo.

Hän on ollut yllättynyt siitä, miten erilaisia nopeat tilanteet ovat verrattuna akuuttiin hoitotyöhön.

– Niissäkin täytyy olla kyky toimia, hän korostaa.

– Esimerkiksi hyvin harhainen ja ailahteleva potilas saattaa käytöksellään aiheuttaa vaaratilanteita itselleen, muille potilaille tai hoitohenkilökunnalle. Tällöin sekä hoitohenkilökunnan yhteistyö että jokaisen omakohtainen kyky toimia nopeasti ja kaikkia osapuolia suojellen on tilanteessa ensiarvoisen tärkeää.

Tasapainoa elämään tulevan ammatin lisäksi tuovat hevoset.

– Haaveenani on yhdistää kaksi asiaa: ratsastuksen ohjaus ja sairaanhoitotyö. Haluaisin tarjota mielenterveyskuntoutujille sekä esimerkiksi autisteille ja arperger-lapsille terapiaa ja elämyksiä suomalaisessa luonnossa, hevosten parissa.

Niuvanniemestä Helena toivoo saavansa ensin rautaisen osaamisen haastavien ihmisten kanssa työskentelyyn.

– Minulle tarjottiin sairaanhoitajan kesäsijaisuutta, mutta jouduin tässä vaiheessa luopumaan paikasta. Lupasin ja vannoin kylläkin, että Niuvaan minä vielä töihin tulen, ennemmin tai myöhemmin!