Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08

Oulainen antoi siivet ja juuret

Teksti ja kuva: Anni Jyrinki

Mervi Saarimaa tiesi, minkä ammatin haluaa, mutta sitä hän ei tiennyt, kuinka onnekkaaksi sattumaksi opiskelupaikka Oulaisten osastolta osoittautuisi.

Mervi Saarimaan päivät kuluvat nyt kotosalla pienen pojan kanssa. Kunhan töiden aika tulee, toivoo anestesiahoitaja pääsevänsä suureen leikkaussaliin hoitamaan vaativia leikkauksia. Kuvassa on mukana myös Mervin pojan leikkikaveri.

– Oli viimeinen yhteishaun viimeinen päivä keväällä 2001, Mervi Saarimaa aloittaa juttutuokion.

– Autoreissulta Etelä-Suomesta soitin lukioni opinto-ohjaajalle, että hän katsoisi hakuoppaasta ohjeet siihen, miten Oamkiin pääsee opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Mervi kirjoitti opinto-ohjaajan antaman koodin hakulomakkeeseen. Yllätys oli suuri, kun kutsu valintakokeisiin Oulaisiin kolahti postilaatikkoon.

– En edes tiennyt, että Oamkilla on siellä osasto. Minä luulin hakeneeni Ouluun.

Vaalan lukion opinto-ohjaaja oli vahingossa kertonut väärän hakukoodin. Mervi ei siitä säikähtänyt, sillä pääasia oli päästä opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Itsenäistymisen paikka

– Oulainen on Vaalaan verrattuna suurkaupunki, Mervi naurahtaa näin kahdeksan vuotta hakuepisodin jälkeen.

– Olin aivan innoissani, kun pääsin pois kotoa ja en varmasti ikinä olisi löytänyt Oulusta sellaista kämppää.

Mervin ensimmäinen oma koti olikin oikeaa opiskelijaelämän luksusta: saunallinen rivitaloyksiö, jonka vuokra oli noin kolmasosa Oulun vastaavasta. Asunnon hän sai lehti-ilmoituksella ja samalla löytyivät vuokranantajat, jotka silloin tällöin muistivat opiskelijaa lämpimillä sämpylöillä ja kutsulla tulla syömään kunnon kotiruokaa. Mervi muistelee suurella lämmöllä myös Oulaisten terveysalan osastoa.

– Pienessä paikassa kaikki tuntevat toisensa. Opettajat muistivat jokaisen nimeltä ja meillä oli huippu ryhmä kaikin puolin! Muutamaan opiskelukaveriin tutustuin jo valintakokeissa ja olemme yhä tekemisissä.

Mervi kehuu Oulaisten osastoa joustavaksi ja kannustavaksi opiskelupaikaksi. Sairaanhoitajan opintoihin kuuluvat harjoittelupaikat etsittiin yhdessä opettajien kanssa ja opintojaan saattoi jokainen sorvata kiinnostuksiaan kuunnellen.

Olin aivan innoissani, kun pääsin pois kotoa ja en varmasti ikinä olisi löytänyt Oulusta sellaista kämppää.

– Hyviä esimerkkejä tuosta joustavuudesta ovat mahdollisuudet päästä helposti vaihto-opiskelijaksi sekä suuntautumisvaihtoehtojen monipuolisuus.

Mervi lähtikin kolmeksi kuukaudeksi vaihtoon Kreikkaan heti toisen opiskeluvuoden aluksi.

– Olin päättänyt, että haluan Etelä-Euroopan maahan ja se järjestyi, Mervi kertoo hieman huvittuneena.

– Ja toinen asia, minä olen suuntautunut perioperatiiviseen hoitotyöhön. Voin työskennellä leikkaussaleissa ja teho-osastoilla. Tutumpi nimitys ammatilleni on anestesiahoitaja.

Perioperatiivinen hoitotyö ei kuulu varsinaisesti Oulaisten osaston tarjoamiin suuntautumisvaihtoehtoihin. Mervi kävi opinnot Oulussa Sosiaali- ja terveysalan yksikössä yhdessä parin opiskelukaverinsa kanssa. Keväällä 2004 vuorossa oli viimeinen harjoittelu, jonka Mervi suoritti OYS:ssa lasten teho-osastolla sekä naistentautien leikkausosastolla.

Vakituinen työ vaihtui kotiäitiyteen hetkeksi

Mervi valmistui anestesiahoitajaksi joulukuussa 2004. Kaksi päivää myöhemmin tuli soitto OYS:n keskusleikkaussalista. Sieltä kysyttiin, josko nuori nainen tulisi heille töihin tammikuun alusta.

– Kaksi päivää ehdin olla työttömänä, silloin oli niin hyvä tilanne sairaanhoitajilla.

Mervi työskenteli Oulussa lähes vuoden, kunnes aviomiehen työ kuljetti hänet Turkuun ja kaupungin sairaalan kirurgiselle osastolle vakituiseen työsuhteeseen.

Mervi viihtyi työpaikassaan, mutta veri veti koko ajan takaisin Pohjanmaalle. Parin Turun vuoden jälkeen Saarimaat ovat takaisin melkein siellä, mistä lähtivät. Punainen tupa ja oma piha löytyivät Tyrnävän Murrosta. Mervillä on edelleen virka Turussa, mutta sinne hän ei palaa.

– Päivät kuluvat nyt kotona puolitoistavuotiaan pojan kanssa. Kun aikanaan palaan hoitovapaalta töihin, uskon ja toivon työn löytyvän Oulusta. Jos saisin vapaasti valita, haluaisin suureen leikkaussaliin, jossa tehtäisiin mahdollisimman haastavia ja monipuolisia operaatioita.