Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08
Ei mikään turha torvi
Teksti: Susanna Siironen Kuva: Milan Kolarovic
Tapani Urpanen nousi toukokuussa otsikoihin. Hän puhalsi tiensä ainoana eurooppalaisena kansainväliseen Leonard Falcone -baritonitorvikilpailuun. Takataskussaan miehellä on Oamkin opit ja loistavan opettajan neuvot sekä edessään kesä täynnä baritonitorvea.
Mies ja torvi. Tapani Urpanen sai aikoinaan innostuksensa baritonitorven soittamiseen isänsä harrastuksesta.
Kajaanista kotoisin olevalla 24-vuotiaalla Tapani Urpasella on pysynyt baritonitorvi kädessä jo vuodesta 1994 asti. Hän opiskelee neljättä vuotta musiikin koulutusohjelmassa musiikkipedagogiksi.
– Tulin Oamkiin lähinnä sen vuoksi, että Jukka Myllys opettaa täällä. Hän oli minun opettajani jo aiemmin Kajaanissa, Tapani selostaa päätymistään Ouluun.
Jukka Myllys on Kemin kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja ja Tapanin mukaan maailman parhaita puhallinsoitinten opettajia. Jo tämä oli oiva syy suunnata nokka kohti Oulua.
Ja oikean ratkaisun Tapani tuntuu tehneen. Jukan patistelemana Tapani lähetti keväällä ääninäytteen kansainväliseen Leonard Falcone -baritonikilpailuun. Hänet valittiin ainoana eurooppalaisena soittajana kilpailun semifinaaliin, joka järjestetään elokuussa Michiganissa Yhdysvalloissa.
– Kuulin opiskelijakaverilta puhelimessa, kun hän oli lukenut netistä, että olin päässyt semifinaaliin. En oikein siinä vaiheessa sitä uskonut, vaan piti mennä itse katsomaan. Olin ajatellut, että jonkinlaiset mahdollisuudet voisi olla, mutta olin silti aika yllättynyt, Tapani muistelee ensireaktiota.
Oamkin opeilla eteenpäin
Tapanilla on aikomuksena saada musiikkipedagogin paperit taskuunsa joulukuuhun mennessä. Sen jälkeen hän toivoo oven avautuvan Sibelius-Akatemiassa. Oamkin opeilla on hyvä jatkaa eteenpäin.
– Suurimmaksi osaksi opiskelu on soittamista ja harjoittelua. Opetus on todellakin ammattitasoista. Oma soitonopettajani on ainakin aivan huippu, parempaa ei voisi toivoa.
Tapani harmittelee, että yksilölajin opiskelussa kontaktit muihin opiskelijoihin jäävät vähäisiksi.
– Yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa on opintoja melko vähän. On tietenkin hyvä, että pystyy rauhassa keskittymään harjoitteluun, mutta kontaktit muihin opiskelijoihin jäävät vähäiseksi. Sitten ruoka- ja kahvitauoilla pystyy tutustumaan muihin.
Tulevaisuuden näkymät työrintamalla eivät Tapanin mukaan ole kovinkaan värikkäät. Työllistyminen on vaikeaa, sillä pelkästään baritonitorvea soittavalle töitä löytyy vain sotilassoittokunnista.
– Ihannetilanne olisi saada opetustyötä ja paikka sotilassoittokunnassa. Näin taloudellinen turva olisi taattu. Pitää vain luottaa siihen, että jostain löytyy töitä tai vaihtaa alaa, Tapani nauraa.
Harjoitusta toisen perään
Elokuun kilpailuun Tapani aikoo valmistautua koko kesän. Edes huono menestyminen kesätyörintamalla ei harmita häntä, sillä aikaa jää enemmän harjoittelulle.
– Tänä kesänä tulee harjoiteltua varmasti enemmän kuin muina kesinä. Olen kuitenkin yrittänyt olla ottamatta paineita. Se on jo voitto, että pääsee semifinaaliin, hän miettii.
Michiganiin Tapani lähtee yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Opettaja Jukka Myllys jää kannustamaan häntä koto-Suomeen. Tapani ei halua asettaa itselleen liikaa odotuksia kilpailua ajatellen, vaan lähtee katsomaan, mihin omat taidot riittävät. Baritonitorvea kokeileva 9-vuotias poika ei voinut arvata, minne vielä päätyisi.
– Sen jälkeen, kun soittamisen aloitti, niin se on vaan jatkunut vakavammaksi ja vakavammaksi eikä sitä ole osannut lopettaa. Ja tässä sitä nyt ollaan.
Viimeisimmät artikkelit
21.09.2009
Tanssien maailmalle
14.09.2009
Lyhytelokuvaprojektin palkitseva päätös
14.09.2009
Talon tavat tutuksi
13.07.2009
Kirjasto on yksikön sydän
07.07.2009
Ei mikään turha torvi






















































































































































































































