Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08

Ammattikorkeakoulussa opiskellaan omin sanoin

Teksti: Petteri Uusitalo Kuvitus: Miia Herva

Ammattikorkeakoulukieli saattaa tuntua aloittavasta opiskelijasta hieman hämäävältä, kun monia tuttuja asioita kutsutaan vierailla nimillä. minkä takia näin sitten tehdään?

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tiettyjä termejä, joiden käyttämistä suositellaan "vähemmän korrektien" sijasta. Osa suosituksista on loogisia – esimerkiksi oppilas ja opiskelijahan ovat kaksi eri asiaa.

Kulmat alkavat jo hiukan kurtistua siinä vaiheessa, kun sanan "koulu" sijasta opastetaan käyttämään "ammattikorkeakoulua". Minkä takia ei voida puhua lukujärjestyksistä vaan "ajoituskaavioista"? Mitä niin pahaa on sanassa kurssi, että sen sijaan pitäisi aina käyttää sanaa "opintojakso"?

Paitsi Extra-verkkolehdessä, tulee näitä termejä käyttää kaikkialla muuallakin koulun – anteeksi, ammattikorkeakoulun – virallisessa viestinnässä. Tämän takia käytävien varrella olevien ovien nimikylteissä ei lue "luokka", vaan "opetustila". Miksi näin on, koulutussuunnittelija Tarja Hettula?

– Samanlaisia sovittuja termejä on myös yritysmaailmassa ja kaikissa muissa ammattikorkeakouluissa. Niitä käytetään, koska näinkin isossa organisaatiossa on hyvin erilaisia kulttuureja: esimerkiksi "kurssi" voi tarkoittaa jollekin opettajalle yhtä asiaa, jollekin toiselle toista. Arkikielenkäyttö voi tietysti poiketa virallisesta käytöstä.

Lakisääteistä kommunikaatiota

Miksi tätä hallinnon kieltä sitten halutaan puhua myös sellaiselle vastaanottajalle, joka käyttää kokonaan erilaista kieltä? Etenkin Extran kaltaisessa mediassa, joka on suunnattu ammattikorkeakouluun hakeville, ymmärtävätkö hekään mistä puhutaan? Tarjan mukaan on toimittajan ammattitaidosta kiinni tuoda termien merkitys ymmärrettäväksi.

– Hakijoita kohtaanhan olisi väärin, jos heidän korkeakouluun tultuaan pitäisi opetella erilainen kielenkäyttö kuin mitä he ovat hakutoimiston kanssa käyttäneet, Tarja sanoo.

Mutta mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että lomia ei saa sanoa lomiksi, vaan "opetuksesta vapaiksi ajanjaksoiksi" ja työharjoittelua pitää sanoa "harjoitteluksi?" Eikö "loman" pitäisi olla suhteellisen yksiselitteinen sana?

– Tämä on sitten jo lainsäädännöllinen asia; ammattikorkeakoululaki määrää osasta käytettäviä termejä. Eihän täällä loma ole välttämättä siinä mielessä loma kuin alemmilla asteilla. Ne saattavat sisältää tehtäviä tai tenttiinlukuja, ei opetukseton jakso ole sama kuin opiskelematon jakso.

Mutta minkä takia "luokat" sitten ovat alemman asteiden koulutuksen yksinoikeus, viestintäpäällikkö Anne-Maria Haapala? Onhan meillä opettajiakin, vaikka yliopistoilla on professoreita.

– Siitä, pitäisikö meillä olla opettajia vai professoreita vai kenties tutkijoita, onkin keskusteltu ja keskustellaan edelleen. Kielihän muuttuu koko ajan. Eri paikoissa nyt vain käytetään tietynlaista sanastoa, joka poikkeaa muista sanastoista osittain, mutta ei välttämättä kokonaan. Onhan näissä koulukohtaisiakin eroja – jotkut ammattikorkeakoulut käyttävät esimerkiksi sanaa kampus, vaikka me sanomme niitä yksiköiksi.

Yhteisten termien tärkeys

Siitäkö tässä sitten on kyse, mielikuvamarkkinoinnista? Yritetään luoda ammattikorkeakouluille sekä toisen asteen koulutuksesta että yliopistoista erottavaa imagoa?

– Sekin on tietysti siellä pohjalla. Kun ammattikorkeakoulujärjestelmä tuli Suomeen, sanasto oli varsin kirjavaa ja siellä oli sekaisin yliopistotermejä ja muuta – oli pakko alkaa luoda tietynlaista standardisointia. On ensisijaisen tärkeää, että on yhteiset termit, joiden merkitykset ovat selvillä esimerkiksi EU-hankkeissa sopimuksia tehtäessä, Anne-Maria toteaa.

– Joillain ammattikorkeakouluilla on kuitenkin suoraan tyylioppaat, joiden termistöjä tulee noudattaa. Meillä siihen ei ole lähdetty, vaan on vain tämä käsiterekisteri, jota pyritään täydentämään ja jota kehotetaan noudattamaan. Ehkä asiaa pitäisi ajatella enemmänkin arkielämää helpottavana asiana. Monestihan sanotaan, että yhteisöllinen kieli toimii yhteisöllisyyden rakentajana.

Ehkäpä niin. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, miten hyvin yhteisöllisyyden rakentajana voi toimia sellainen kieli, joka on toiselle osapuolelle täysin vieras ja sitä, millaista yhteisöllisyyttä kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen välillä ylipäätään voisi syntyä.

Mutta ainakin tiesin nyt, että jos jokin päivä osallistun johonkin ammattikorkeakoulun projekteista, minun tulisi merkitä se CV:heni "hankkeeksi", lainsäädännöllisistä syistä.

Avainsanat: