Amok-eMateriaalit

Osaamisen osoittamisen perustana opettajaopinnoissa on käsitteiden, teorioiden ja menetelmien hallinta. Opettajaopiskelijan laaja-alainen teoriaosaaminen (EQF 2009) tulee näkyväksi kirjallisissa osaamisen osoittamisissa, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttään lähteisiin. Opettajaopiskelija käyttää teksteissään lähdeviittauksia ja merkitsee lähteet lähdeluetteloon.

Ellei opintojen aikana osoiteta osaamista kirjallisesti, lähteiden merkitsemisen osalta voi opettajaopiskelija tehdä osaamisensa näkyväksi aiemmin kirjoittamillaan artikkeleilla, opinnäytetyöllä tai vastaavalla.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). (2009). EUROOPAN KOMISSIO. Koulutus ja kulttuuri. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf 

 


Lähteiden käytöstä pähkinänkuoressa

Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjeet http://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opinnaytetyo

Helsingin yliopiston avoimen yliopiston tieteellisen kirjoittamisen ohjeita https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/tieteellisen-kirjoittamisen-ohjeet-APA.htm 

Esimerkkejä lähteisiin viittaamisesta kirjoitetussa tekstissä 

1. Opettajaopiskelija referoi lähdettä osoittaakseen perehtyneisyyttään aiheeseen. Kappaleen lopussa oleva lähde viittaa koko kappaleeseen.

Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa. Sen nähdään olevan linjattuna koulutuksenjärjestäjän strategiaan ja tämä linjaus myös näyttäytyy arjen työtä ohjaavana. Omaan osaamiseen ja tietoihin työelämäyhteistyön vaalimisessa luotettiin melko paljon. (Ruhalahti & Kenttä 2017, 28.)


2. Opettajaopiskelija käyttää lähdettä oman ajatuksensa tukena.

Myös Ruhalahti ja Kenttä (2017, 28) alleviivaavat tutkimuksessaan, että työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan osaksi ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa.


3. Opettajaopiskelija viittaa lähteeseen osoittaakseen perehtyneisyyttään muihin tutkimuksiin. Tutkimusraportin sivunnumeron mainitseminen harkinnanvaraista.

Mielestäni työelämän kanssa tehtävä yhteistyö täytyy linjata koulutuksenjärjestäjän strategiaan. Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet myös muut tutkijat kuten Ruhalahti ja Kenttä (2017).


4. Suora lainaus korostaan lainausmerkein tai erotetaan tekstistä tyhjillä riveillä.

”Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa" (Ruhalahti & Kenttä 2017, 28).


Käytetty lähde merkitään lähdeluetteloon.

Esimerkissä käytetään APA6-viittaustyyliä, jossa julkaisuvuosi erotetaan sulkeilla. 

Ruhalahti, S. & Kenttä, V. (2017). Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio ja työelämäyhteistyö. "Opeilta ja ohjaajilta löytyy intoa uusille poluille". Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 27.3.2019. http://www.oph.fi/julkaisut/2017/ammatillisen_koulutuksen_digitalisaatio_ja_tyoelamayhteistyo


 

Esimerkkejä erityyppisten lähteiden merkitsemisestä lähdeluetteloon


Kirja

Keltikangas-Järvinen, L. 1994. Hyvä itsetunto. Porvoo: WSOY.

Aikakausilehti

Kira, M. 2003. Työntekijöiden voimavaroja uudistava työ jälkibyrokraattisessa työelämässä.
Työelämän tutkimus, 1 (3), 181-190.

Toimitettu kokoomateos, jossa viitattu teoksen yhteen artikkeliin

Jokinen, K. & Kovala, U. 2005. Laadullinen vertaileva tutkimus. Teoksessa R. Alapuro & I.
Arminen (toim.) Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY, 81-96.

Sanomalehtiartikkeli

Nousiainen, A. 2004. Professori Luo löysi onnen Kiinasta. HS 15.02.04, D3.

www-sivu

Amok-eMateriaalit. Lähteiden merkitseminen. Viitattu 21.5.2019 http://oamk.fi/amok/emateriaalit/fi/osaamisen-kehittaminen/lahteiden-merkitseminen/

 

 

(Tämä ohje on työn alla. Kommentit tiiu.tenno@oamk.fi)